Ajankohtaista Pyynikillä
Pyynikin kirkkopuisto on rapistuva kertomus kaupungista
Moni tamperelainen kulkee päivittäin Pyynikin kirkkopuistossa. Harva heistä ajattelee kävelevänsä hautausmaalla ja keskellä Tampereen historiaa.
Vielä 1950-luvun lopulla tunnistettavia muistomerkkejä oli jäljellä 214. Tänä syksynä ehjiä oli enää 108. Luku selvisi hautausmaainventoinnissa, jonka teki Pirkanmaan maakuntamuseo. Inventoinnin tilasi Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin kirkon kulttuuriperintötyöryhmä.
- Inventoinnin perusselvityksenä toimi kirkkoherra Yrjö Hirvosen 1958 tekemä inventointi, joka on julkaistu Tampereen vanha hautausmaa –nimellä Tampere tutkimuksia ja kuvauksia –sarjassa, kertoo maakuntamuseon tutkija Heli Haavisto.
- Nyt tehdyn inventoinnin pohjana toimi 1916 julkaistu hautausmaakartta.
Haavisto perehtyi vuosina 1785-1880 käytössä olleeseen hautausmaahan kahden viikon ajan. Hän valokuvasi kaikki hautamuistomerkit ja niiden jäänteet. Alueesta tehtiin myös arkeologinen inventointi. Kirkkomaalla on läsnä kaupungin historia sen alkutaipaleella.
- Suuret katovuodet 1866–1868 näkyvät hurjasti kasvaneina hautamäärinä, Haavisto sanoo.
- Tavallisesti tuohon aikaan hautauksia oli 140 vuodessa, mutta katovuosina määrä nousi jopa 600:aan.
Haudattujen joukossa on ihmisiä eri yhteiskuntaluokista, niin työmiehiä kuin kaupungin merkkihenkilöitäkin. Monissa hautakivissä on mainittu vainajan ammatti. Tampereen vanhaa perua oleva kansainvälisyys näkyy englantilaisissa haudoissa, joita on toista kymmentä.
Myös hautamuistomerkit kertovat omia tarinoitaan. Hautausmaan alkuaikojen puuristeistä ei ole enää jälkeäkään. Vanhimmat säilyneet hautapaadet ovat 1830-luvulta. Muistolehtiä eli tangon päässä olevia, rautaisia hautakylttejä on jäljellä enää kaksi. Rautaristejä oli 1950 luvulla 53, nyt tehdyssä inventoinneissa pystyssä oli 7.
Muistomerkit kaipaavat huolenpitoa
Tampereen vanha hautausmaa elää kohtalonhetkiä. Ellei hautamuistomerkeistä aleta huolehtia paremmin, niistä ei ole muutaman kymmenen vuoden päästä enää juuri mitään jäljellä. Rapistumiseen on luonnollista, kun hautausmaa on jäänyt pois käytöstä eivätkä omaisetkaan enää huolehdi haudoista. Ilkivaltaakin on ollut jonkin verran, mutta pääosin tuhot ovat ajan hampaan ja huolenpidon puutteen aiheuttamia.
- Halusimme tällä tutkimuksella kiinnittää huomiota kirkkopuiston tilanteeseen, kertoo paikalliskulttuuritutkija Kirsi Kaivanto maakuntamuseosta.
- Vuosien mittaan sammaloituminen ja ruostuminen ovat tehneet tehtävänsä.
Kaivanto on inventoinut lukuisia hautausmaita Pirkanmaalla, ja hänen mielestään kirkkopuiston muistomerkkien säilyttäminen olisi erittäin tärkeää. Pyynikin kirkkopuistossa järjestetään kesäisin hautausmaakierroksia, mutta inventoinnissa mukana olleet ehdottavat, että kaupunkilaisten tietoisuutta alueen tärkeydestä nostettaisiin kartta- ja infotaululla sekä samanlaisella, hautoja ja henkilöitä esittelevällä hautausmaakartalla, joka on laadittu Kalevankankaasta. Kirkkopuistoon voitaisiin perustaa myös muistelemispaikka.
- Tulevaisuudessa vanhalle hautausmaalle voitaisiin tehdä uurnahautoja, visioi seurakuntaneuvos Ahto Rintala, joka on kulttuuriperintötyöryhmän jäsen ja Tampereen seurakuntien entinen hautaustoimen päällikkö.
- Tämä tietenkin muuttaisi kirkkopuiston luonnetta ja vaatisi jurdisia päätöksiäkin.
Rintala toteaa, että Tamperetta on kuitenkin kiittäminen vanhan hautausmaan säilymisestä edes nykykunnossa. Monissa kaupungeissa vanhat hautausmaat ovat kadonneet katujen ja uudisrakennusten alle. Kirkkopuiston ja hautamuistomerkkien hoito on siirretty vuonna 2002 kaupungin vastuulle. Alueen hoidosta vastaa kaupungin vihertuotanto.
