Messukylän kirkot

Messukylän kirkko

Historia

Messukylän seurakunnan nykyinen pääkirkko rakennettiin ennätysajassa vuonna 1879, koska seurakuntaa siihen asti palvellut kivikirkko oli vanhuuttaan niin hajoamaisillaan, että siinä enään hengensä kaupalla käydään.

Punatiilinen kirkko on ajalle tyypillistä uusgoottista tyyliä. Vihkiäisjuhlaa vietettiin ensimmäisenä adventtina, vaikka kaikkea tarpeellista ei kirkkoon vielä oltu hankittu. Alexandra Såltinin maalaama alttaritaulu saatiin yhdeksän vuotta myöhemmin, urut vuonna 1889.

Messukylän kirkkoa on jouduttu korjaamaan useaan otteeseen. Vajaat kymmenen vuotta kirkon valmistumisen jälkeen kirkon torni sortui ja korjausten yhteydessä se madallettiin nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1918:n levottomuudet vaurioittivat Messukylän molempia kirkkoja. Viimeisin peruskorjaus tehtiin kirkon satavuotisjuhliin ja siinä katto sai sinisen värinsä.

Urut

Nykyiset, 24-äänikertaiset urut ovat kirkossa jo kolmannet.

Kirkkotekstiilit

Satavuotisjuhlaan hankittiin myös täydellinen kirkkotekstiilisarja messukasukoineen. Sarjan suunnitteli vanhojen kirkkotekstiilien henkeen peruskorjaustyön suunnittelija arkkitehti Seppo Rihlama. Kaukajärveläinen tekstiilityön opettaja Hilkka Lehtinen nypläsi tekstiilien pitsikoristeet muun ompelutyön ohella.

Hiljentävä maamerkki

Liittyminen Tampereen seurakuntiin tapahtui 1948, vuotta myöhemmin kuin kunnallinen liittyminen. Muutos alkuperäisestä emäseurakunnasta yhdeksi suuremmasta kokonaisuudesta on ollut suuri. Messukylän kirkko ja hautausmaa sen ympärillä on hiljentävä maamerkki vilkasliikenteisten katujen risteyskohdassa.

Messukylän vanha kirkko

Tampereen vanhin rakennus

Messukylän vanha kirkko on Tampereen vanhin rakennus, ja se on rakennettu katolisella keskiajalla.

Ennen tätä Pyhälle Mikaelille omistettua kivikirkkoa paikalla on luultavasti seissyt vajaan sadan vuoden ajan puinen kirkko. Tätä olettamusta tukee mm. se, että kirkossa säilyneiden pyhimystenkuvien on todettu olevan peräisin 1430-40 -luvuilta. Pyhän Mikaelin, Pyhän Jaakobin ja oletettavasti Pyhälle Olaville omistetut kuvat ovat yhä kirkossa. Ristiinnaulitun kuva on sijoitettu alttarille.

Messukylän kirkko on keskiaikaisten kivikirkkojemme tyyliä. Sakariston päädyn ulkokoristelu ruusukkeineen ja risteineen liittää kirkon tyyliltään Satakunnan muihin kirkkoihin.

Kirkko on elänyt monia kukoistuksen aikoja. Mm. 1600-luvulla sen seinät koristeltiin laastipinnalle tehdyillä maalauksilla, joita on vielä nykyisinkin siellä täällä nähtävissä. Kirkkoon hankittiin myös kellot. Kirkon sisätiloja hallitsee kirvesmiehen työn taidokas jälki, sillä eräjärveläisen kirkonrakentajan työ on säilynyt tähän päivään saakka.

Vilja-aittana

Tuomiosunnuntaina 1879 - uuden kirkon valmistuttua - kivikirkossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus. Kirkko jäi vuosikymmeniksi unohduksiin, sitä käytettiin mm. vilja-aittana. 1900-luvun alussa kirkkoa entistettiin ja kuluneiden vuosikymmenien aikana siellä on suoritettu erilaisia säilymistä edistäviä korjauksia. Uuden kirkon korjaustyön aikana vanhassa kirkossa pidettiin myös jumalanpalveluksia, mm. joulujumalanpalvelus.

Suosittu vihkikirkko

Messukylän vanha kivikirkko on edelleen käytössä, tosin vain kesäaikana, koska siellä ei ole lämmitystä. Kesäsunnuntai-iltapäivien hartaudet keräävät väkeä kauempaakin. Kirkko on myös suosittu vihkiäisten pitopaikka. Matkailijat hiljentyvät kirkon tunnelmaan vuosisatojen takaa.