Kalevan kirkko

Kirkkosali on auki hiljentymistä ja tutustumista varten

1.9. - 30.5. klo 11-15
1.7. - 31.8. klo 11-17

Yhteystiedot:
katuosoite Liisanpuisto 1, 33540 Tampere
puhelin 050 520 9008
varaukset puh. 03 2190385

Kalevan kirkon esittely

Kalevan seurakunta perustettiin 1953. Se sai odottaa peräti 13 vuotta oman kirkon saamista.

Arkkitehti ja rakentaminen

Suunnittelulautakunta julisti kilpailun, jossa Kalevan kaupunginosan Liisankalliolle tilattiin monumentaalinen kirkkorakennus. Kilpailuun otti osaa 49 työtä, joista jatkokäsittelyyn otettiin Reima Pietilän ehdotus.

Rakennustyöt kestivät vuodesta 1964 vuoteen 1966. Arkkitehteinä toimivat Reima Pietilä ja hänen vaimonsa Raili (omaa sukua Paatelainen). Kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Pietilöiden muita töitä Tampereella ovat Metso-kirjasto sekä Hervannan kirkko/vapaa-aikatalo, ostoskeskus ja monitoimitalo.

Reima Pietilä etsi muotoa kirkolle vanhasta kristillisestä symbolista, kalasta, mikä näkyy erityisesti kirkon yleismuodossa. Suunnittelukilpailussa voittaneen ehdotuksen nimi oli Hellitä mäkivyötä, meridiaani. Ehdotusta pienennettiin 15% toteutukseen.

Kalevan kirkolle ominaista on avaruus, valoisuus, kaarien pylväät, pystysuoruus (vrt. vanhat katedraalit), valkaisemattoman pellavan väri, puupinnat, näköesteettömyys ja suorakulmattomuus.

Teknisiä tietoja

Rakennuksen tilavuus on 47 000 m³, josta kirkkosali on 36 000 m³. Pinta-alaa kirkolla on 3 600 m², josta kirkkosali on 1 200 m². Kirkkosalin korkeus on 30 m, pituus pääovelta alttarille noin 50 m.

Kirkko on rakennettu betonista liukuvalumenetelmällä, seinien valutyö kesti 12 vrk (3.-14.5.1965). Rungossa on betonia 4 500 m³ ja terästä 150 tonnia. Ulkopuolelta rakennus on päällystetty tiilillä (150 000 kpl), ja niissä on seitsemän erilaista englantilaista savilajia. Julkisivua kirkossa on 8 000 m2. Alkuperäisessä suunnitelmassa tiilet olivat sisäpinnalla, mutta betonirauta olisi sään vaihteluissa ulkoseinällä aiheuttanut rumia ruostevalumia, joten ulkopinta tehtiin tiilestä.

Kirkon katolla on kellotorni eli risti sekä kellolaite (9 m). Kellojen painot ovat 1 300 kg, 840 kg ja 550 kg. Ne ovat Länsi-Saksasta ja niiden äänet ovat e-g-a. Jokapäiväiset klo 12 -lyönnit, ns. Rauhankellot, on unkarilainen perinne.

Kirkkorakennuksessa on 18 ulko-ovea. Rakennuksessa on 18 lattiasta kattoon ulottuvaa ikkunaa, joiden ikkunaruudut ovat lämpölasia ja kaikki eri kokoisia. Ikkunoissa on ollut käsikäyttöiset huoltohissit pesua varten.

Kirkon lamppujen vaihtoa varten on tikkaat ikkunasyvennyksissä. Kattopalkkeihin on asennettu akustisia rakenteita. Palkkien leveydet ovat 4 m ja niiden väli on 6 m, pisin 35 m. Kirkon valot on suunnattu ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Valoja voidaan säätää himmeäksi ja kirkkaaksi.

Lattiatiilet ovat kostean rantahiekan väriset, Kupittaan Savi Oy:stä. Lattia laskee puoli metriä alttaria kohti, näkyvyyden vuoksi. Lämmitysilma kirkkosaliin puhalletaan sisään seinän ja lattian taitteessa olevista raoista ja poistetaan keskikäytävällä penkkien alla olevista laatikoista.

Urut ja äänentoisto

Urut ovat Kangasalan urkutehtaan, niissä on 41 äänikertaa, kolme sormiota ja jalkio. Urkujen julkisivu on 16 m korkea, Pietilän suunnittelema. Uruissa on pneumaattisia ja sähköisiä pillejä 3.500 kpl. Suurin pilli on 6,3 m ja pienin on 1,5 cm.

Äänentoistoa varten on kirkkosalissa kahdeksan kaiutinta; kaiku jopa 10 s. Jumalanpalveluksessa käytetään 5-6 mikrofonia. Kuvauksia (TV) varten on seinissä muutamia luukkuja.

Sisustus

Kirkkosalin sisustus on myös Pietilän suunnittelema. Penkit ja puuosat ovat suomalaista mäntyä, penkit on valmistanut Vatialan Puusepät. Istumapaikkoja kirkkosalissa on noin 1 120, joista 115 on kuorolle.

Alttarikaiteen muoto on vastakohta perinteiselle. Alttarin risti ei ole täysin suora, vaan sillä on hieman kumartuva, siunaava ja suojaava asento. Alttarivaatteessa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain; alfa ja omega: Jeesus on ensimmäinen ja viimeinen.

Alttarin ikkunan edessä on koko ikkunan korkuinen puuveistos särkynyt ruoko. Sen aihe on Jesajan kirjasta: Särjettyä ruokoa Hän ei muserra.