Paavali puhui pyhästä suunnitelmasta, joka koskettaa kaikkia kansoja. Että kristukseen usovusta tulee yksi kansa, seurakunta, jonka kautta JUmalan valtakunta etenee tässä mail kuitenkin puhuessaan seurakunnnasta tarkoitti Kristukseen uskovien joukkoa, joiden kutsu on täyttyä Kristuksen rakkaudella, joka ylittää kaiken tiedon. Niin, että seuraksena on valtakunna eteenpäin leviäminen, niiin kuin seuraava luku kuvaa, seurakunnan kautta. 

Merkillepantavaa on, ett Paavali näki, että jos uskovalla puolisolla oli ei-uskova puoliso, ja tämä ei halunnut elää yhdessä, oli ok suostua eroon.  

Siksi vapaus ja JUmalan tahdon kysely oli oleellinen osa Paavalin opetusta. 

Tämä idea tulee esiin myös ruokaohjeissa. Kreikkalaisessa kulttuurissa, kun elit sosiaalista elämää, törmäsit yhä uudelelen tilanteisiin, jossa aterioidessasi toisten kanssa, sinulle annettiin "epäjumalille" uhrattua lihaa. Saattoi jopa olla, että lihakaupan liha oli jo pyhitetty jollekin Jumalalle. Paavali näki, että vahvan kristillisen identitettin omaava ei siitä häiriinny, epäjumaliahan ei todellisuudessa ole.  Mutta samalla hän totesi, että ne, joiden omatunnolle asia oli ongelma, niitä piti kunnioittaa. Sensijaan, että olisi sanonut tiukkaa lakia, kuinka toimia, Paavalin oheissa oli rakkaus ja Jumalan tahto etusijalla.

Samoin meillekään kristittyinä ei tulisi olla ongelma liikkua maailmassa, peläten ns. saastumista,  mutta jos tiedämme, että jossain ympäristössä menneisyydestämme johtuen joudumme kiusaukseen, niin niitä paikkoja on syytä välttää. Kyse on siis sydämestä ja sen varjelemisesta.       

Luvussa 6 taas Paavali tuo esiin radikaalin ohjeensa syntiä vastaan taistelemisessa. Paavalin avain on, että meidän tulee pitää itsemme kuolleina synnille, ja ajatella, että olemme uusia luomuksia. Uskoa, että olemme osallisia Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemiseen, ja saamme elää uuta elämää. 

Eli en lähdekääm taistelemaan syntiä vastaan pitäen itseä toivottomana, tuomittuna, vaan ennen kuin teen konkreettisai päätöksiä päivässäni, Paav ali kutsuu minua mileni uudistuksen kautta pysähtymään ja miettimään kuka olen. 

Lain alla ollen keskityin huonojen puolien paranteluun, mutta Kristukseen uskoavan saan nähdä itseni ennenkaikkea hyväksyttynä Jumalan valtakunnan kansalaisena.