Kun puhumme Jumalasuhteessa laista, se usein meidän ihmisten mielessä luo käsityksen, että Jumala on velvollinen suojelmaan minua, jos noudatan hänen tahtoaan.  Tyyliin, olen kunnollinen, siis minulle ei kuulu käydä huonosti. Paavalin opetus synnistä puhuukin, että kaikki ovat toivottomia. Kukaan ei ole riittävän hyvä, että voisi velkoa Jumalalta jotain. Laki merkistisi siksi pohjimmiltaan itsekästä pyrkimystä toteuttaa minimit, jotta muissa asioissa voisin tehdä omat juttuni.

Uskon kautta vahurskauttaminen merkitsee paremminkin taas valmiutta kulkea sinne, minne Jumala kuljettaa. Uskoa olevansa Jumalan hyväksymä, mutta samalla halukas kulkemaan sinne , minne Jumaala kehottaa. Usein ymmärtämättä.

Lain alla ollen ajattelemme, mihin minulla on oikeus, uskon alla me luovumme siitä, ja jättäydymme Jumalan johdatettavaksi