Tuomiokirkko

Tampereen tuomiokirkko on yhtenäistaideteos

Tuomiokirkon 360-esittely

Arkkitehtuuri

Tampereen tuomiokirkko on Suomen kansallisromantiikan merkittävimpiä edustajia ja yksi arkkitehti Sonckin tärkeimmistä töistä. Ulkoasultaan harmaagraniittinen ja punatiilikattoinen pyhäkkö rakennettiin arkkitehti Lars Sonckin piirustusten pohjalta, ja sen taiteellisen kaunistuksen toteuttivat taidemaalarit Hugo Simberg ja Magnus Enckell.

Kirkko on rakennettu luonnonkivestä vuosina 1902–1907. Julkisivujen ja sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung (1879–1946). Kirkon kevytrakenteiset tornit ovat tyyliltään uusgoottilaisia, mutta niissä on yksityiskohtaisia jugendpiirteitä. Myös sisätiloissa jugendin koristeleikkauksia on pylväissä, saarnatuolissa ja penkeissä.

Kellotapuli

Tuomiokirkon kolme pronssikelloa valettiin saksalaisessa Franz Schillingin valimossa. Kellot sijaitsevat 64 metriä korkeassa päätornissa. Ne muodostavat yhdessä H-duurin kolmisoinnun: h, dis, fis.

Kirkon rakentamisen historia

Teollistuva Tampere kasvoi ja vaurastui 1850-luvulta alkaen. Tammerkosken rannalla sijaitsevien tehtaiden läheisyyteen muodostunut Kyttälän työläisesikaupunkialue liitettiin Tampereen kaupunkiin 1877. Asemakaavattoman esikaupunkialueen uudistaminen alkoi ja Kyttälään muuttivat kauppiaat, käsityöläiset ja virkamiehet.

Vanha kirkko (1824), Finlaysonin kirkko (1879) ja Aleksanterin kirkko (1881) sijaitsivat kosken länsipuolella. Uudelle itäpuolen kirkolle oli tarve, sillä kantakaupungin kirkko täyttyi pyhäisin myös kyttäläläisistä. Kirkon suunnittelukilpailu julistettiin vuonna 1899 ja sen voitti Lars Sonck (1870–1956).

Yksi suunnittelun ansioista on Johanneksen kirkon sopiminen ympäristöönsä. Kirkon rakennustyöt alkoivat hätäaputyönä. Taloudellinen tilanne oli katovuosista johtuen huono ja valtakuntaa kuohuttivat kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimet.

Sortovuosina hahmonsa saanutta kirkkoa arvostetaan Suomen kansallisromanttisen arkkitehtuurin päämonumenttina, samalla kun se on ajan rakentajien ja käsityöläisten uljas taidonnäyte. Kirkon rakennustaiteellista merkittävyyttä osoittaa, että sen pääpiirustukset olivat esillä Pariisin Galeries nationales du Grand Palais´n 1900-näyttelyssä keväällä 2000.

Kirkon nimi muuttui Johanneksen kirkosta Tuomiokirkoksi vuonna 1923, kun Tampereesta tuli piispankaupunki.

Alttaritaulu ja maalaukset

Taidemaalarit Hugo Simberg (1873–1917) ja Magnus Enckell (1870–1925) toteuttivat Tampereen tuomiokirkon sisätilojen koristelutyön. Taiteilijat valitsivat teostensa aiheet ja tekniikan itsenäisesti.

Alttari- ja holvimaalaukset toteutettiin fresko- ja secco-maalauksina. Rohkeat ja yllättävät ratkaisut, kuten käärme kattoholvissa ja alastomat köynnöspojat, herättivät laajaa aikalaiskeskustelua.

Ylösnousemus

Ylösnousemus-alttarifreskon (1907) maalasi Magnus Enckell 1907.

Kuva Hannu Jukola

Holvin maalaukset

Simberg maalasi kirkkosalin pääholvin laelle nahkasiipisen käärmeen. Pienten siipien vyöhyke, ikään kuin enkelivartio, ympäröi käärmettä ja vangitsee sen tiiviiseen kehäänsä. Käärme on synnin vertauskuva.

Hugo Simberg maalasi synnin vertauskuvana pidetyn käärmeen Tampereen tuomiokirkon sisäkattoon. Kuva Hannu Jukola

Elämänköynnös

Simberg sommitteli teräväpiikkisen orjantappuran kiertämään lehterin reunusta. Elämänköynnöstä kantaa 12 alastonta poikaa. Lapset on tulkittu Jeesuksen opetuslasten vertauskuvaksi.

Tuomiokirkon Köynnöksenkantajat -freskossa kukin köynnöksenkantaja kantaa Elämän köynnöstä omalla tavallaan. Kuva Hannu Jukola

Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha

Simberg toteutti Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puutarha -teoksista useita toisintoja eri tekniikoilla.

Tuomiokirkon Haavoittunut enkeli -freskomaalaus sijaitsee etelälehterin päätyseinässä. Tehtaanpiipuista voi huomata maalauksen sijoittuvan Tampereelle. Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuimpia taideteoksia.

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -freskomaalaus sijaitsee etelälehterin päätyseinässä. Tehtaanpiipuista voi huomata maalauksen sijoittuvan Tampereelle. Kuva Hannu Jukola

Kuoleman puutarha sijaitsee pohjoislehterin alapuolella, lähellä saarnastuolia. Kuolema esitetään hienotunteisena hahmona, joka hoitaa hellästi sadunomaisia kasvejaan.

Simberg teos Kuoleman puutarha sijaitsee pohjoislehterin alapuolella, lähellä saarnastuolia. Kuva Hannu Jukola

Värilasi-ikkunat

Simberg suunnitteli lasimaalaukset pyöröikkunoihin ja kansallisromantiikalle tyypillisiin tylppäkaarisiin ikkunoihin. Pieniä värilasi-ikkunoita sijaitsee myös kirkkosalissa, sakaristossa ja eteisissä.

Raamatun aiheet elävät Hugo Simbergin suunnittelemissa värilasi-ikkunoissa. Kuva Hannu Jukola

Kirkon muu sisustus

Pylväitä kirkkosalissa on mahdollisimman vähän, jotta saarnatuoli näkyy ja saarna kuuluu esteettömästi. Simbergin suunnittelemaa saarnatuolia peittää orjantappuramainen verkkokuvio, jossa on valkoisia siipiä.

Graniittiseen saarnatuoliin on kuvioitu orjantappura- ja siipiaiheita. Kuva Jussi Laitinen

Holvin riippuvat valaisimet ovat oletettavasti Simbergin suunnittelemia. Kirkon pylväs-, seinä- ja kattovalaisimien metallipinta on kuparinpakotustyötä. Alttaripöydän ristinmuotoiset kuparivalaisimet ovat hopeoituja ja niissä valoa antavat sekä sähkölamput että kynttilät.

Ehtoollisastiat

Taidetakoja, koristetaiteilija Eric O. W. Ehrström (1881–1934) on suunnitellut kirkon hopeiset ehtoollisastiat.

Kirkkotekstiilit

Liturgisia värejä toistavat kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija, professori Päikki Priha. Ne valmistuivat Tuomiokirkon 100-vuotisjuhlavuonna 2007.

Urut

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli kirkon alkuperäisten, 50-äänikertaisen urkujen julkisivun. Urut laajennettiin 68-äänikertaisiksi vuosina 1928–1929, 23-äänikertaiset barokkiurut pohjoislehterille asennettiin 1981.

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli kirkon alkuperäisten, 50-ääni­kertaisen urkujen julkisivun. Kuva Hannu Jukola

Tuomiokirkon muutos- ja kunnostustyöt

• Kirkon alasali muutettiin toimituskappeliksi vuonna 1960.
• Kirkkoa on peruskorjattu 1980-luvun alussa ja vuosina 2005–2007.
• Lähes kaksi ja puoli vuotta kestäneet korjaustyöt valmistuivat heinäkuussa 2007. Kirkko oli käytössä korjaustöiden aikana.
• Korjaustöissä kunnostettiin muun muassa kirkon julkisivut, joista irrotettiin 27 000 graniittista verhouskiveä ja kiinnitettiin ne takaisin entisille paikoilleen. Määrä on noin kolme neljäsosaa julkisivukivien kokonaismäärästä. Tiilirakenteiset taustaseinät kuivatettiin. Kivien rapautunut taustalaasti uusittiin. Kivien ja taustaseinien väliin asennettiin tuuletuskanavat, jotta seinät pysyvät jatkossa kuivina.
• Lisäksi kunnostettiin muun muassa vesikatot, ikkunat lyijylasitöineen, ulko-ovet, pihat, portaat ja aidat. Perustukset salaojitettiin, kellarikerroksen ulkoseinät vesieristettiin ja piha-alueille rakennettiin sadevesien poistojärjestelmä. Kirkkosalin ja alasalin ilmastointia parannettiin sekä tehtiin muita taloteknisiä parannuksia.
• Kirkkoon asennettiin julkisivuvalaistus. Myös urut puhdistettiin.
• Korjaustyöt tulivat maksamaan noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä oli hiukan budjetoitua enemmän. Lisäkulut johtuivat muun muassa ylimääräisistä töistä, esimerkiksi julkisivukiviä jouduttiin irrottamaan ja uudelleen kiinnittämään puolet ennakoitua enemmän.
• Korjaustyön kustansi kokonaisuudessaan Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä. Avustuksia korjaustöihin ei saatu. Pääurakoitsijana oli Iittalan Kivijaloste Oy ja pääsuunnittelijana Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy.