Aleksanterin kirkko

Aleksanterin kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan lähinnä uusgotiikkaa, jossa on eri tyylisuuntien vaikutusta. Nimensä kirkko sai keisari Aleksanteri II:n valtaistuimelle nousun 25-vuotisjuhlan kunniaksi, sillä kirkon peruskivi laskettiin samana päivänä 2.3.1880, jolloin tätä juhlaa vietettiin. Kirkko vihittiin adventtina 1881.

Ensimmäinen peruskorjaus kirkossa aloitettiin 1937, mutta töitten ollessa loppusuoralla marraskuussa tulipalo tuhosi miltei kaiken. Töitä jatkettiin kuitenkin välittömästi, niin että myös kuori uudistettiin nykyiseen asuunsa. Peruskorjaustyö oli valmis joulukuussa 1938.

Vuonna 1980 saatiin päätökseen toinen suuri peruskorjaus, jonka tuloksena kirkkosali sai alkuperäisen väriasunsa. Kuorin seinät, joissa ovat kuvattuina evankelistojen symbolit, jäivät muistoksi vuonna 1937-1938 suoritetusta peruskorjauksesta. Kuorin koristeaiheet ovat taiteilija Antti Salmenlinnan käsialaa.

Alttaritaulun Vapahtajan kirkastaminen on maalannut Aleksandra Såltin 1883. Kuorin ja toisessa kerroksessa olevan pienen kokoushuoneen koristeaiheet vuodelta 1938 ovat Antti Salmenlinnan käsialaa.

Peruskorjauksessa 1980 hankitun alttaripöydän krusifiksin ovat tehneet Ipi ja Pekka Pyhältö, kirkkotekstiilit on suunnitellut Anja Savolainen. Nykyisissä uruissa on 56 äänikertaa.

Valmistuessaan 1881 Aleksanterin kirkko oli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko, jonka valmistuminen oli toinen seurakunnan itsenäistymisen perusedellytyksistä. Kansan suussa kirkko saikin nimen Uusi kirkko.