Palmusunnuntai

Palmusunnuntaina Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ja ihmiset heittivät palmunoksia hänen eteensä.  Tästä alkaa matka kohti kärsimystä ja kuolemaa – matka kohti tappiota, jonka Jumala käänsi voitoksi meille jokaiselle. Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jonka aikana seurataan Jeesuksen kärsimyshistoriaa tapahtuma kerrallaan.

Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jota kutsutaan myös piinaviikoksi. Hiljaisella viikolla muistellaan Jeesuksen kärsimystä. Viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia.  Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin, joista saarnataan jumalanpalveluksissa hiljaisen viikon päivinä.

Palmusunnuntain nimi tulee puiden oksista, joilla kansa tervehti Jeesusta tämän ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia. Pohjoismaissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Päivä tunnetaan myös virpomasunnuntain nimellä. Oksia on myös siunattu jumalanpalveluksen yhteydessä. Kolmihaarainen oksa on muistuttanut Isästä, Pojasta ja Pyhästä hengestä.

Nykyisin suosituksi tullut virpomisperinne on meillä lähtöisin Karjalasta. Virpomisvitsoilla levitetään iloa naapurustossa antamalla naapureille koristeltuja pajunoksia ja toivottamalla Jumalan siunausta.

Virvon, varvon tuoreeks’, terveeks
tulevaks vuodeks.
Jumala sinua siunatkoon.
Sulle vitsa, mulle palkka.