Kirkkovuosi
Kirkkovuosi alkaa adventista ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Ensimmäinen adventtisunnuntai sijoittuua aina marraskuun 27. ja joulukuun 3. päivän välille. Kirkkovuosi jakaantuu kolmeen jaksoon, joulupiiriin, pääsiäispiiriin ja kolminaisuusaikaan.
Kolme juhlapyhää, joulupäivä, toinen joulupäivä ja uudenvuodenpäivä sijoittuvat vuodesta toiseen samaksi päiväksi. Muut juhlapäivät ovat almanakassa liikkuvia. Tämä antaa kirkkovuoteen vaihtelua. Lisää adventinajasta ...
Joulusta uuteenvuoteen on pitkä pyhien sarja
Luterilaisessa kirkkovuodessa on jouluaaton lisäksi peräti neljä joulupäivää, vaikka vain kaksi niistä on yhteiskunnallisia vapaapäiviä. Kolmas ja neljäs joulupäivä poistettiin meillä vuoden 1772 kalenteriuudistuksessa, mutta palautettiin jumalanpalvelusuudistuksessa vuonna 2000. Niille osoitettiin tekstit ja liturgia, joita käytetään, jos kyseinen päivä osuu sunnuntaiksi.
Vapahtajan syntymään liittyviä tapahtumia muistellaan myös uutenavuotena. Uudenvuodenaattona tekstinä on Jeesuksen vertaus viikunapuusta, jonka tulisi tehdä hedelmää. Se viestittää, että uusi vuosi antaa mahdollisuuden aloittaa uudestaan.
Uudenvuodenpäivä on niin sanottu joulun oktaavi eli kahdeksas päivä joulusta. Silloin muistellaan, kuinka Vapahtaja kahdeksan päivän vanhana vietiin temppeliin. Hänelle annettiin nimi Jeesus, joka tarkoittaa Herra on apu, Herra pelastaa. Lisää...
Loppiainen on kolmen kuninkaan juhla
Loppiainen 6. tammikuuta on kristikunnan vanhimpia juhlia. Se on esimerkiksi joulua vanhempi. Loppiaista on vietetty 200-luvulta lähtien, mutta sisältö on muuttunut aikojen kuluessa. Aluksi loppiaista vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlana. Tämän vuoksi päivää sanotaan vieläkin joskus "vanhaksi jouluksi". Suomenkielinen nimi on peräisin 1600-luvulta, ja se tarkoittaa joulunpyhien loppumista. Lisää...
Laskiaissunnuntai ja tuhkakeskiviikko
Laskiaissunnuntain suomenkielinen nimi tulee paastoon laskeutumisesta. Pian alkaa yksinkertaisten elämäntapojen, itsekieltäymyksen aika. Sunnuntain latinankielinen nimi esto mihi (= ole minulle) on puolestaan saatu päivän vanhan antifonin alkusanoista (Ps. 31: 3).
Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta, joka on saanut nimensä paastoon liittyneestä tuhkan sirottelemisesta pään päälle. Se oli katumuksen ja parannuksen vertauskuva. Lisää...
Marianpäivä
Marianpäivänä enkeli Gabrielin ilmestytyi neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus.
Marian ilmestyspäivää on alun perin vietetty 25. maaliskuuta. Nykyisin päivän ajankohta vaihtelee pääsiäisen määräytymisen mukaan. Lisää...
Pääsiäisen aika
Alkukirkossa jokaista sunnuntaita pidettiin ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäistä alettiin viettää samaan aikaan juutalaisten pääsiäisen kanssa. Tapahtuivathan Jeesuksen elämän ratkaisevat hetket juutalaisten pääsiäisjuhlan aikaan.
Lopullisesti pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa 325. Koska pääsiäinen määräytyy auringon ja kuun vuotuisesta kierrosta, vaihteluväli on suuri välillä 22.3.-25.4. Pääsiäispäivä on aina ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäivän tasauksen jälkeisen täysikuun jälkeen.
Hiljainen viikko
Hiljainen viikko on pääsiäistä edeltävä viikko – se alkaa palmusunnuntaina ja päättyy pääsiäispäivään Viikkoa kutsutaan myös nimellä piinaviikko, ja se on paaston viimeinen viikko.
Hiljaisella viikolla kuljetaan Jeesuksen tie ristille ja hiljennytään muistelemaan Jeesuksen kärsimyksiä. Viikon jokaisena päivänä kokoonnutaan seuraamaan kärsimyshistorian tapahtumia. Kärsimyshistoria on perinteisesti jaettu kuuteen lukuun eli ahtiin.
Palmusunnuntai
Palmusunnuntaina Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin, ja ihmiset heittivät palmunoksia hänen eteensä. Tästä alkaa matka kohti kärsimystä ja kuolemaa – matka kohti tappiota, jonka Jumala käänsi voitoksi meille jokaiselle. Palmusunnuntain nimi tulee puiden oksista, joilla kansa tervehti Jeesusta tämän ratsastaessa aasilla Jerusalemiin. Lisää...
Kiirastorstai
Hiljaisen viikon torstai on nimeltään kiirastorstai. Se on pyhän ehtoollisen asettamisen päivä. Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viimeiselle yhteiselle aterialleen kiirastorstain iltana. Lisää...
Pitkäperjantai
Tämä päivä hiljentää jokaisen kristityn muistelemaan Jeesuksen kuolemaa. Pitkäperjantain sanoma on kirkas: Kristus on kuollut meidän edestämme - hän täytti sovitustyönsä. Pitkäperjantaina kirkot verhotaan mustaan ja urkuja ei soiteta. Lisää...
Hiljainen lauantai
Lauantai on hiljainen päivä, sillä silloin Jeesus lepäsi haudassa. Lauantai-illan myöhäishetkinä kirkot täyttyvät jälleen yömessuissa ja liturgioissa.
Pääsiäispäivä
Pääsiäissunnuntain koittaessa kirkoissa kohoaa ylistys: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti! Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi. Lisää...
2. pääsiäispäivä
Pääsiäisen sanoma on ihmeistä suurin, joka voidaan ottaa vastaan vain uskolla, hauraallakin. Pääsiäinen on kuin tie, jolla kuljetaan kärsimysten
kautta iloon ja rauhaan. Lisää...