Työelämätyö

Työpaikkapapit tekevät osan työstään työpaikoilla henkilöstön keskuudessa, ja he kuuntelevat työntekijöiden ongelmia. Työpaikkapapin työ ennaltaehkäisee pienten elämän ongelmien pahenemista elämänkriiseiksi, jotka vaarantavat ihmisen työkyvyn.

Työ on työpaikkakohtaista ja kunkin työyhteisön kanssa neuvotellaan sille sopiva toimintatapa.

Viime aikoina lisääntyneet joukkoirtisanomiset ja tuotantoyksiköiden lopettamiset luovat tilanteita, joissa henkilöstö tarvitsee erityistä tukea.  Olemme työskennelleet mm.Perloksella, Volvon autokoritehtaalla, M-realilla ja HK-ruokatalossa, joissa tuotanto on osittain tai kokonaan loppunut.

Tampereen alueella työpaikkapappi toimii yhdeksässä yrityksessä ja työyhteisössä sekä Tampereen työssäkäyntialueella neljässä yrityksessä.

Lisätietoja työpaikkatyöstä antaa yhteiskuntatyön pastori Ismo Kunnasp. (03) 219 0351, 050 514 4868.

Työelämätyön tavoitteet

Työpaikkapapin työn tavoitteena on tukea henkilöstön jaksamista työpaikalla, sen ihmissuhdeverkossa ja elämän eri kriiseissä. Työpaikkapappitoiminta voidaan mieltää henkisen työsuojelun osa-alueeksi. Uskonnollisista asioista puhutaan, jos työntekijä tekee itse siitä aloitteen.

Työpaikkapappi on siis ennen kaikkea ihmisten ongelmien kuuntelija ei julistaja. Kynnys lähestyä häntä elämän pienissä ongelmissa on kokemusten mukaan matala. Ammatillisen avun piiriin työntekijä hakeutuu elämänkriiseissä usein vasta, kun työkyky on vakavasti uhattuna. Työpaikkapappi on yksi niistä ennaltaehkäisevistä tukipalveluista, joilla voidaan ylläpitää työkykyä ja havaita ongelmat riittävän ajoissa. Erityisesti irtisanomistilanteissa pappi voi merkittävästi tukea työntekijöitä.

Kokemukset ovat osoittaneet, että työpaikkapapin työ on pitkäkestoista. Työskentelyjaksot työpaikassa sen varsinaista työtä tehden auttavat tutustumista ja työpaikan työn ymmärtämistä. Työ muotoutuu työpaikan luonteen mukaan. Työn keskeisiksi alueiksi ovat muodostuneet säännölliset käynnit työpaikalla, henkilöstön ongelmien kuunteleminen, työhyvinvointiin ja –jaksamiseen liittyvät luennot ja konsultaatiot, yhteistyö työterveyden kanssa, pyydetyt kirkolliset toimitukset sekä usein myös työpaikkojen kirkkotilaisuudet ja juhlat.

Yhteistyötahot

Työpaikkatyö tekee yhteistyötä eri työelämän toimijoiden kanssa. Tärkeimmät näistä ovat Pirkanmaan yrittäjät ry, paikalliset ammattijärjestöt ja EK:n Tampereen toimisto sekä työvoimatoimistot.

Euroopan kirkkojen työn ja talouden verkoston EGG:n sekä Euroopan kirkkojen työpaikkapappien verkoston WENin avulla seuraamme työelämän kehitystä Euroopan alueella ja pyrimme etsimään kirkkojen yhteistä näkemystä työn laadusta ja vaikuttamaan työelämän toimijoihin.

Olemme olleet mukana laatimassa Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen ohjelmaa ja sitoutuneet sen tavoitteisiin.

Työpaikkatyön historiaa

Kirkon työpaikkatyöllä on Tampereella perinteitä jo vuodesta 1846, jolloin Finlaysonin tehdas sai tuomiokapitulilta luvan palkata oman tehdassaarnaajan. Tehtävää hoidettiin eri muodoissa vuoteen 1982 saakka.

Teollisuustyö muuttui sodan jälkeen työelämän muuttuessa. 1960-luvun puolivälissä lähinnä saksalaisten esikuvien pohjalta yhteiskunnallisen työn työntekijät lehtori Paula Kaiser ja pastori Pekka Palho alkoivat vierailla erityisesti tekstiili- ja metallialantehtaissa ja oppilaitoksissa. Vuonna 1969 eriytyi ammattikoulupapin työ omaksi toimekseen.

1970-luvulla työpaikkatyö laajeni yhteiskunnalliseksi työksi, jossa työelämän kysymysten lisäksi painottuivat syrjäytyminen, yhdyskuntatyö, aikuiskasvatus ja rauhantyö.

1980-luku osoitti, että työn ydin on edelleenkin ihmisen kohtaaminen työssä. Tämä konkretisoitui 1990-luvun laman aikana, jolloin työpaikkapapit pystyivät tukemaan työntekijöitä työn epävarmuuden ja työttömyyden uhatessa. Nousukauden lopulla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puoliväliä leimasivat satoja ihmisiä työllistävien, usein kannattavien työpaikkojen laajat irtisanomiset. Työpaikkapappimme tukevat näissä muutoksissa kamppailevia työntekijöitä.