Keskustelun paikassa puhuttiin lähikirkoista ja vapaaehtoistyöstä

Ensimmäisessä seurakuntauudistuksen keskustelutilaisuudessa pohdittiin, miten lähikirkkotoiminta voitaisiin järjestää mahdollisimman onnistuneesti. Vapaaehtoistyö nähtiin tulevaisuudessa hyvin tärkeäksi.

Tampereen seurakuntauudistuksesta keskusteltiin torstai-iltana Näsin salissa leppoisassa hengessä. Keskustelun paikkaan tuli yhteensä noin 40 seurakuntalaista, luottamushenkilöä ja työntekijää.

Keskusteluryhmissä kuvattiin tamperelaista kirkkoa turvalliseksi, läheiseksi, monimuotoiseksi ja aktiiviseksi. Toisaalta tamperelainen kirkko on sekava, pysähtyneisyyden tilassa ja liian näkymätön tamperelaisten arjessa. Seurakuntien tulevaisuudelta toivottiin perustehtävän, evankeliuminen julistamisen lisäksi ihmisten kohtaamista, yhteisöllisyyttä ja seurakuntalaisten ottamista mukaan toimintaan.

Lähikirkot vetovoimaisia jumalanpalvelusyhteisöjä

Monissa puheenvuoroissa lähikirkkotoimintaa pidettiin hyvänä keinona toimia lähellä seurakuntalaisia ja yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Lähikirkoilla pitää olla päätösvaltaa omiin asioihin, mutta byrokratiaa ei kuitenkaan haluta lisää.

- Vuorovaikutus seurakuntalaisten ja työntekijöiden kesken voisi olla se suunta, johon lähdetään, pohdiskeli Viinikan kirkkoherra Jussi Mäkinen lähikirkkotoiminnan lähtökohtaa.

Myös lähikirkkotoiminnan muodollinen puoli keskustelutti, sillä kirkkolaki tai kirkkojärjestys ei tunne lähikirkkoalueita, vain tapuliseurakunnat tai kirkkopiirit.

- Kirkkolakia tulkitaan yleensä ahtaasti, ja hyviä asioita torpataan, koska niistä ei ole mainintaa kirkkolaissa, totesi Antti Punkari, yhteisen kirkkovaltuuston ja Pyynikin seurakuntaneuvoston jäsen.

Kyseltiin myös sitä, mitä uutta lähikirkkomalli tuo niihin seurakuntiin, joissa toiminta on jo lähikirkkomaista.

Vapaaehtoiset ovat yhä tärkeämpi voimavara

Vapaaehtoisten työtä pitivät tärkeänä kaikki osallistujat, ja monilla oli siitä omakohtaista kokemustakin. Tulevaisuudessa vapaaehtoiset voivat osallistua monenlaisten työtehtävien hoitamiseen jossakin muodossa. Tästä on apua, kun työntekijöitä on vähemmän.

Keskustelijat totesivat, että vapaaehtoistoiminta onnistuu, jos se on suunnitelmallista. Työntekijöitä pitää opastaa siinä, millaisia tehtäviä vapaaehtoisille voi antaa. Työntekijöiden on myös huolehdittava vapaaehtoisista, koulutetttava heitä ja annettava heille kiitosta. Vapaaehtoiset kaipaavat perehdytystä siinä, missä muutkin uudet ”työntekijät”, ja lisäksi on tärkeää, että vapaaehtoisilla on selvä kuva tehtävänsä rajoista. Taustatukikin on tarpeen, jos eteen tulee vaikeita tilanteita. Mummon Kammaria pidettiin useissa puheenvuoroissa erinomaisena esimerkkinä siitä, miten vapaaehtoisten kanssa toimitaan.

- Mummon Kammarin Maarit Tammisto voisi kouluttaa meitä työntekijöitä tässä ajattelumallissa, toivoi seurakuntapastori Päivi Repo Härmälästä.
- Jos joku ilmoittautuu vapaaehtoiseksi, hänelle etsitään oma tehtävä. Yhdenkään vapaaehtoisen työpanosta ei hukata, vaan jokaiselle löydetään sopivaa tekemistä.

Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen kertoi, että vapaaehtoistyöllä on myös sellainen hyvä vaikutus, että innostuneet vapaaehtoiset kutsuvat ystäviään mukaan tapahtumiin. Harjussa pidettyä Maailmojen messua oli tekemässä parikymmentä vapaaehtoista, ja messuun osallistui 250 henkeä. Veli-Pekka Järvinen arveli, että 70 % osallistujista oli tullut paikalle, koska vapaaehtoiset itse levittivät tapahtumasta tietoa sosiaalisessa mediassa.

• Seuraava Keskustelun paikka järjestetään 7.3. klo 17 Näsin salissa. Seurakuntien alueilla järjestetään omia Keskustelun paikkoja. Niiden aikataulut selviävät myöhemmin.

Palaa otsikoihin