Tampereella pyhäkoulua 130 vuotta
Kuva: Hannu Jukola
Tampereen ensimmäinen pyhäkoulu pidettiin leski Laurenin talossa 21. tammikuuta vuonna 1881. Lapsia oli läsnä 104. Suomen Pyhäkouluyhdistys puolestaan perustettiin seitsemän vuotta myöhemmin Finlaysonin tehtaan juhlahuoneistossa. Yhdistys oli nykyisen Suomen Ev.lut. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen edeltäjä.
Nykyään pyhäkoulua voi käydä vaikka verkossa osoitteessa www.nettipyhis.fi.
Rauhoittumista
– Pienet suuret ihmiset, Taivaan Isä suojelet…
Kerhorukous kuuluu Nekalan seurakuntatalon alakerrasta. Tällä kertaa pyhäkoulun teemana on ystävyys. On Jessica Heikkilän vuoro lukea Daavidista ja Joonatanista.
Lapset arvelevat ystävän pysyvän aina rinnalla. Millaisessa tilanteessa ystävyys joutuu koetukselle, kysyy pyhäkoulunopettaja Riikka Nieminen.
– Jos tulee joku riita, vastaa Eerika Pellinen.
Nieminen painottaa, että ystävyys mitataan tiukoissa tilanteissa.
– Aina pitää ottaa huomioon myös toinen, ja se, että kaikki ystävät eivät ole samanlaisia, hän muistuttaa.
Seuraa mietintätuokio sen pohtimiseksi, mitä erilaista ja mitä samanlaista omissa ystävissä on.
Lopuksi rukoillaan Rakas Jeesus siunaa meitä…
Nieminen aloitti pyhäkoulun vetämisen viitisen vuotta sitten Hyvinkäällä ja halusi jatkaa samaa Tampereellakin.
– Raamatusta lasten on vaikea lukea kaikkia asioita, mutta Lasten Raamatusta luettuna tai omin sanoin selitettynä seuraa ahaa-elämyksiä. Pyhäkoulussa asia välitetään eri tavalla kuin koulun uskontotunnilla. Ja kyllähän nämä asiat kuuluvat yleissivistykseenkin, vaikkei edes kuuluisi kirkkoon, Nieminen pohtii.
Pyhäkoulu toimii Nessu-kerhon kyljessä perjantai-iltapäivisin. Silloin osa lapsista kokoontuu vähäksi aikaa eri huoneeseen kuuntelemaan pyhäkouluasiaa. Sen jälkeen syödään yhdessä välipalaa.
– Nykypäivän lapset tarvitsevat rauhoittumista, vahvistaa Nessun ohjaaja Arja Iivonen.
Kasvatuksen tuki
Kristillistä kasvatusta on pyritty tukemaan eri puolilla Suomea jo 1780-luvulta lähtien. Pyhäkouluyhdistyksen tehtävänä oli ”edistää lasten opettamista kristillisessä uskossa ja tiedossa”.
Aluksi pyhäkoulunopettajien ohjauksesta vastasivat kiertävät papit. Kaksikymmentä vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen alkoi ensimmäinen opettajakurssi.
Pyhäkoulun tehtävänä pidettiin myös luku- ja kirjoitustaidon opettamista, joten vuonna 1921 alkanut yleinen oppivelvollisuus muutti tilanteen.
Suomen pyhäkoulut saavuttivat suosionsa huipun 1950-luvun lopulla. Tuolloin niissä kävi yli 300 000 lasta. Sen jälkeen osallistujamäärät ovat laskeneet. Perheiden muuttuviin tarpeisiin vastattiin kehittämällä uusia työmuotoja, kuten perhetyö ja päiväkerhot.
Nykyisin jokainen Tampereen seurakunta vastaa itsenäisesti pyhäkoulutoiminnastaan ja niihin osallistujien määrä vaihtelee. Kasvaako pyhäkoulujen tarve osana seurakunnan kasteopetusta ja jumalanpalveluskasvatusta jälleen koulujen uskonnonopetuksen muuttuessa vähitellen entistä enemmän uskontojen yleisesittelyksi?
Asta Kettunen
Julkaistu Tampereen Kirkkosanomien numerossa 8/2011
Lisätietoja pyhäkoulutyön historiasta:
http://www.evl-slk.fi/jarjestomme/historia
ELY:n ja IRR-TV:n pyhäkouluohjelma: www.aarrearkku.fi
