Uutiset 2009

Kirkkoon liittyneitä ennätysmäärä

Thu, 31 Dec 2009 10:31:00 GMT

Kirkkoon liittyneitä ennätysmäärä

Kirkkoon liittyi vuonna 2009 enemmän uusia jäseniä kuin koskaan aikaisemmin. Liittyneitä oli 12 588. Tämä on 1825 enemmän kuin vuonna 2008.

Kirkosta eronneiden määrä puolestaan kääntyi jyrkkään laskuun. Eronneita oli 41 225, mikä on 10 978 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkon jäseniksi kastettiin 47 997 lasta päättyvän vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Väestörekisterikeskuksen ennakkotiedoista 30.12.2009. Viralliset luvut saadaan helmikuussa.

”Kirkkoon liittymisen ja kirkosta eroamisen muutoksissa on samankaltaisuutta 1990-luvun lamavuosien kanssa. Synkkenevä taloudellinen tilanne lisäsi kirkosta eroamista, mutta se taittui nopeasti,” toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen.

”Tärkeimpiä kirkkoon liittymisen syitä ovat elämänkaareen liittyvät tapahtumat, kuten rippikoulu, avioliitto, oman lapsen kaste, kummius ja lähestyvä tai läheisen kuolema. Myös henkiset ja hengelliset syyt ovat usein perusteena kirkkoon liittymiselle, samoin kirkon antama konkreettinen apu.”

Kirkkoon kuuluu lähes 80 prosenttia suomalaisista

Seurakuntien läsnä olevan väestön eli Suomessa vakinaisesti asuvien kirkon jäsenten määrä oli tilastotietojen mukaan 4 268 530. Kirkkoon kuului 79,7 prosenttia suomalaisista.

Vuonna 2008 kirkkoon kuului 80,6 prosenttia suomalaisista eli yhteensä 4 294 199 seurakuntien jäsentä. Kirkon jäseniksi kastettiin 49 068 lasta.

Kirkkoon liittymistä on helpottanut liitykirkkoon.fi -palvelu, joka käynnistyi kesällä. Sen kautta kirkkoon liittyi vajaat 3000 jäsentä päättyvän vuoden aikana. Verkossa on myös seurakuntien omilla sivuilla liittymislomakkeita, joita voi edelleen käyttää.

Suurten seurakuntayhtymien kehitys samankaltaista

Suurten seurakuntayhtymien ja seurakuntien kehitys kirkosta eroamisen ja siihen liittymisen suhteen oli keskenään samankaltaista. Lähes kaikissa eronneiden määrä väheni selvästi ja liittyneiden määrä kasvoi ajanjaksolla 1.1.-29.12.2009 verrattuna viime vuoteen.

Tampereella 29.12.2009 mennessä kirkkoon liittyneitä oli 628 ja eronneita 2 353.

Pääkaupunkiseudulla erityisesti Vantaan seurakuntayhtymässä liityttiin innokkaasti kirkkoon. Liittyneitä oli 616, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 513. Vantaalla kirkosta erosi 1637 jäsentä, kun vuotta aiemmin eronneita oli 2297. Helsingin seurakuntayhtymässä kirkosta eronneita oli 5436. Tämä on 1415 jäsentä vähemmän kuin viime vuonna.

Tietoja muista suurista seurakuntayhtymistä ja seurakunnista löytyy osoitteessa evl.fi/uutiset uutisen yhteydessä olevasta liitetiedostosta Toisessa liitetiedostossa on grafiikkaa kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä vuosina 1923–2009.

Kirkon tiedotuskeskus 31.12.2009

Kamarikuoro Eternitas voitti joululaulukilpailu

Tue, 22 Dec 2009 08:48:00 GMT

Kamarikuoro Eternitas voitti joululaulukilpailun

Kamarikuoro Eternitas vei tänä vuonna Moron ja YLE Tampereen Radion joululaulukilpailun voiton.

Tiukassa finaalissa täpötäydessä Vanhassa kirkossa maanantaina 21.12. Harjun Lapsikuoro jäi niukasti kakkoseksi. Voittajakuoro Eternitas keräsi yleisöltä 496 ääntä, ja lapsikuorolaiset saivat 450 ääntä.

Eternitas on perustettu 1970-luvulla. Kuoro harjoittelee Tampereen tuomiokirkossa.

Aamulehden kaupunkilehti Moron ja YLE Tampereen Radion kilpailuun otti osaa kaikkiaan seitsemän kuoroa.

Kuuntele kuoroja Yle Tampereen nettisivuilta

Kamarikuoro Eternitas on Tampereen seurakuntien yhteistyökuoro. Kuva Hannu Jukola

Tampereen seurakunnissa taloutta kurottu tasapainoon

Fri, 18 Dec 2009 14:22:00 GMT

Tampereen seurakunnissa taloutta kurottu tasapainoon

Tiukka säästöohjelma puri taloudessa

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi tälle vuodelle talousarvion, joka näytti miinusta noin 1,6 miljoonaan euroa. Alkuvuodesta verotulojen laskun pelättiin aiheuttavan jopa 2,4 miljoonan euron alijäämän. Lopullinen tilinpäätös voi kuitenkin olla lähellä 0-tulosta.

Tämä on mahdollista, koska heti kuluvan vuoden kevättalvesta yhtymässä avattiin talousarvio ja päätettiin miljoonan euron säästötavoitteesta tälle vuodelle. Säästöjä on tullut.

Hallintojohtaja Matti Ilveskoksi muistelee, että alkuvuodesta elettiin kuukaudesta toiseen. Pidemmälle ei osannut talouden alamäkeä arvioida.

– Toisaalta olimme aika luottavaisia. Taloutemme on vahvalla pohjalla. Se kestää kyllä muutaman lamavuoden, kunhan huolehditaan menojen sopeuttamisesta tuloihin parin vuoden aikavälillä.

Henkilöstö otti säästötalkoot tosissaan

– Täällä hetkellä näyttää siltä, että miljoonan euron säästötavoite toteutuu varsin hyvin, Matti Ilveskoski kiittelee henkilökuntaa

Monta talousarviota tehnyt Matti Ilveskoski laati myös säästötalousarvion aika tarkasti kohdalleen.
– Verotuloarvio näyttää toteutuvan hyvin, jopa hiukan yli arvioidun. Kirkollisverokertymäksi muodostui noin 31,2 miljoonaa euroa eli runsaat 700 000 euroa yli arvioidun. Yhteisövero-osuutta kertyi 4,4 miljoonaa eli noin 300 000 euroa vähemmän arvioidusta. Viime vuoteen verrattuna verotulojen lasku oli 1,9 % eli noin 700 000 euroa.

Velaton seurakuntayhtymä

Tampereen seurakuntayhtymä korjasi 2000-luvun alkupuolella kirkkoja tahtiin, joka jo toisia hirvitti.

– Näin jälkikäteen näyttää siltä, että teimme juuri oikein. Hyvien vuosien rahoilla saatoimme laittaa kirkot kuntoon tulevia vuosikymmeniä varten ja vielä ilman velkaa. Myöskään kaikkia säästöjä ei haaskattu rakennuksiin, vaan kehitimme myös toimintaamme, Matti Ilveskoski summaa.

Vuoden 2010 talousarvio on jo toisenlainen. Säästötalkoot jatkuvat. Investointeihin on varattu kaikkiaan kaksi miljoona, joista 400 000 euroa on kohdennettu hautausmaille ja tietohallintoon.

Yhtään uutta vakituista virkaa ei perustettu. Seuraavia määräaikaisia virkoja yhteinen kirkkovaltuusto päätti jatkaa.

Harjun seurakuntaan diakonian määräaikainen virka Silmukan hoitamista varten vuosiksi 2010 – 2011
Hervannan seurakunnan Café Olohuoneen työtekijä vuoden 2010 loppuun
yhteiseen diakoniatyöhön elintarvikeavun työntekijän työsuhde vuosiksi 2010- 2011
yhteiseen nuorisotyöhön virka vuodeksi 2010
kiinteistöpalvelujen toimistoinsinöörin työsuhde ajaksi 2010-2011.

Ensi vuoden tärkeintä tehtävä on saada käyntiin strategiassa määritellyt tavoitteet. Niiden avulla pyritään ottamaan seurakuntalaiset yhä paremmin huomioon, muun muassa työntekijöiden siirtämisellä paikallisseurakuntiin. Tämä taas edellyttää hallinnon keventämistä.

Tampereelle tulossa seurakuntia enintään puolet nykyisestä

Fri, 18 Dec 2009 06:35:00 GMT

Tampereen yhteinen kirkkovaltuusto äänesti muutoksen puolesta

Tampereelle tulossa seurakuntia enintään puolet nykyisestä

- Huojentavalta tuntuu, voimme lähteä nyt viemään rakenteiden linjauksia eteenpäin, totesi Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen lähes viisi tuntia kestäneen yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen jälkeen. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että Tampereella on jatkossa seurakuntia enintään puolet nykyisestä 11:stä.

Sen sijaan yhteisten työmuotojen lukumäärästä äänestettiin yhteisen kirkkoneuvoston esityksen ja valtuutettu Kalle Mäen esityksen kesken. Voimaan tuli Kalle Mäen esitys, jonka mukaan yhteisten työmuotojen lukumäärä arvioidaan toiminnallisten ydinprosessien määrittelyn yhteydessä. Tukitoiminnot muodostavat yhden yksikön.

Tampereen seurakuntayhtymässä on suuria yhteisiä työmuotoja, kuten lapsi- ja nuorisotyö, yhteinen diakoniatyö tai perheneuvonta, jotka ovat hallinnollisesti seurakuntayhtymän alaisuudessa.

Toinen paljon keskustelua aiheuttanut asia oli yhteisen kirkkoneuvoston esitys, jonka mukaan kaikki virat - lakisääteisiä kirkkoherran, kanttorin ja yhden diakoniatyöntekijän virkoja lukuun ottamatta - olisivat seurakuntayhtymän alaisuudessa. Tämän asian valtuutetut torjuivat.

Asiasta on kirkkolain asiantuntijoiden kesken erilaisia tulkintoja, joten tässä yhteinen kirkkoneuvosto perääntyi.

Suurempien seurakuntien vastapainoksi perustetaan lähikirkkoalueita, jotka tekevät työtä paikallisella tasolla, mikä vähentää toimitilojen tarvetta. Näin saadaan säästöä ylläpitokustannuksiin tai lisää vuokratuloja.

Ensisijaisesti toiminnallisia kiinteistöjä myymällä hankitaan tuottoja joilla tuetaan jo hyväksytyn strategian vaatimia investointeja. Luopumispäätökset tehdään yhdessä seurakuntien kanssa.

Kokouksessa äänestettiin monta kertaa. Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Matti Sääksi ehdotti strategian toiminnallisten ja hallinnollisten rakenteiden linjauksesta käydyn yleiskeskustelun jälkeen, että asia lähetettäisiin uuteen valmisteluun. Äänestyksen jälkeen kokousta jatkettiin.

Myös seurakuntien lukumäärästä äänestettiin.

Ohessa lisäksi laskelmia siitä, miten seurakuntien määrän vähentämisellä säästetään hallintokuluissa. Nämä vapautuvat varat voidaan siirtää seurakuntalaisille järjestettävään toimintaan. Laskelmia hallintokulujen säästöistä, pdf-tiedosto

Kuvia kokouksesta. (vapaasti käytettävissä strategian uutisoinnissa, kuvaaja Hannu Jukola)

Nuorisotyön tunnustusta pitkän linjan toiminnasta

Thu, 17 Dec 2009 15:34:00 GMT

Nuorisotyön tunnustusta pitkän linjan toiminnasta

Vuoden nuorisokasvattaja on Messukylän seurakunnan pitkän linjan seurakuntanuori Simo Köppä.

Tampereen seurakuntien kasvatustyön johtokunta antaa palkinnolla tunnustusta lasten ja nuorten sekä monipuolisen kristillisen kasvatustyön parissa työskenteleville.

Piusan stipendin saavat Tuomiokirkko-Pyynikin nuorisotyönohjaaja Petri Ranta, yhteisöpedagogiikan opiskelija Pia Sjölund ja nuorisotyönohjaajaopiskelija Elina Maria Aro.
Stipendit ja nuorisokasvattajan palkinto jaettiin nuorisotyön joulukahveilla 17. joulukuuta.

Kirkon lapsi- ja nuorisotyö on myöntänyt ansiomerkit kahdeksalle Tampereen seurakuntien yhteisen nuorisotyön työntekijälle.

Tunnustuksen saivat oppilaitosteologit Risto Korhonen ja Kari Soukka, nuorisotyönohjaajat Ari Santaharju ja Mika Mäki, nuorisomuusikko Matti Mäkinen ja johtava nuorsiotyönohjaaja Anne-Katriina Niemi sekä toimistotyöntekijät Anneli Jaatinen ja Leena Leppänen.

Yhteisen nuorisotyön johto on myöntänyt laatupalkinnot Merike Perendille ja Reijo Vaseniukselle sekä partiotyön tiimille. Vuoden megateosta palkittiin Valtakunnallisten Lähetysjuhlien nuorisotapahtuman päätoimikunta.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntien suunnan

Wed, 16 Dec 2009 09:55:00 GMT

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää seurakuntien suunnan

Huomenna, 17.joulukuuta, on Tampereen seurakunnissa historiallinen päivä. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa linjataan tulevien seurakuntien ja yhteisten työmuotojen määrä. Valtuusto voi palauttaa asian uuteen valmisteluun, mutta asia etenee kuitenkin seurakuntajaon muutoksesta tehtyjen aloitteiden pohjalta.
Tampereen seurakuntien strategiaa on puitu kolmisen vuotta. Hallintotehtävät ja kokoukset vievät liian paljon aikaa, joten niitä halutaan keventää ja siirtää voimavaroja paikallistasolle.
– Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten me jatkossa pystymme palvelemaan tamperelaisia mahdollisimman hyvin. Näillä rakenteilla ei yksinkertaisesti voida jatkaa, hallintojohtaja Matti Ilveskoski vakuuttaa.
– Emme niinkään tuijota rahaan, vaikka sekin on tärkeä asia. Koko strategian ydin on tamperelaisten palvelu, jotta mahdollisimman moni tuntisi saavansa seurakunnilta hyviä palveluja ja henkistä ja hengellistä apua.
Yhteisen kirkkoneuvoston esitys muuttui vielä viime metreillä. Nyt rakenteista linjataan niin, että seurakuntien ja yhteisten työmuotojen määrä olisi enintään puolet nykyisistä yksiköistä.
– Tämä sanamuoto jättää pelivaraa muillekin vaihtoehdoille lausunnoilla olleen ehdotuksen – neljän suomenkielisen ja ruotsinkielisen seurakunnan – sijasta.
Ilveskoski kannattaa muutaman ison seurakunnan mallia:
– Perustelen sitä sillä, että tasavertaiset isot seurakunnat kykenevät myös yhteistyöhön, mikä tuo lisäarvoa toimintaan. On mahdollista tehdä isojakin hankkeita ja saada sillä tavalla näkyvyyttä. Myös henkilöresurssien varmistaminen eri puolille kaupunkia onnistuu paremmin. Nyt seurakunnat ovat historiallisista syistä hyvin eri kokoisia.

Ovatko tamperelaiset huomanneet koko asiaa?

Toimittaja Pirjo Silveri on seurannut Sastamalan seurakunnan syntyä ja hän epäilee, että perustamperelaiset eivät ole heränneet vielä koko muutokseen.
– Kuitenkin valtuusto päättää aika suuren kokoluokan asiasta.
– Hiljaisuus asian ympärillä voi johtua siitäkin, että moni kokee olevansa jo nyt Tampereen seurakunnan jäsen.
Lähikirkkoalueita Silveri pitää hyvänä.
– Suuri huoleni on, miten työntekijät löytävät rinnalleen idearikkaita vapaaehtoisia, jotka kokevat olevansa juuri oikealla paikallaan.
Opettaja Antero Holma ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden.
– Pelkään, että isot rakenteet saattavat tuoda myös ongelmia. Ihminen tarvitsee oman seurakunnan, jonka kokee omakseen.
– Tarkkaan on seurattava myös työntekijöiden jaksamista. Tavoitteet on asetettu aika korkealle.

Lopputulos kaikille arvoitus

Tuskin kukaan tietää, millaiseen tulokseen valtuusto päätyy. Rakenteiden linjauksista annetut lausunnot vaihtelevat laidasta toiseen. Teiskossa kerättiin kolmessa viikossa tuhat nimeä itsenäisen seurakunnan tai ainakin kappeliseurakunnan puolesta. Toisaalta varmasti moni on jo kantansa valinnut.
Tuomiokirkkoseurakunta ja Aitolahden seuranta ovat jättäneet aloitteet seurakuntajaon muuttamisesta. Hiippakunnan tuomiokapituli valitsee selvitysmiehet, jotka aloittavat työnsä, olipa
valtuuston linjauspäätös mikä tahansa.
Jo kirkkovaltuuston hyväksymiä sisältöosaa ja johtamisjärjestelmän perusteita aletaan muuttaa toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi heti joulun jälkeen. Tätä työskentelyä johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

Marja Rautanen

Kirkon Ulkomaanavun kautta ruoka-apua Afrikkaan

Thu, 10 Dec 2009 16:25:00 GMT

Kirkon Ulkomaanavun kautta ruoka-apua Afrikkaan

Tampereen seurakunnat antaa 10 000 euron katastrofiavun Itä-Afrikan kuivuudesta kärsivien ihmisten auttamiseen. Avustus ohjataan perille Kirkon Ulkomaanavun kautta

Etiopiassa, Keniassa, Somaliassa, Sudanissa ja Eritreassa noin 20 miljoonaa ihmistä kärsii kuivuuden aiheuttamasta ruokapulasta.

Itä-Afrikan alueella on kärsitty toistuvista kuivuuksista, mutta ilmastonmuutos on entisestään vaikeuttanut tilannetta. Ruokaturvaltaan heikot maat ovat erityisenhaavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kuivuuden lisäksi myös tulvat ovat aiheuttaneet tuhoa ja ihmishenkien menetyksiä.

Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut avustusohjelmat ruuan ja veden toimittamiseksi kuivuusalueille.

Etiopiassa ruoka-avun varassa olevien määrä on kasvanut tämän vuoden tammikuun 4,9 miljoonasta 6,2 miljoonaan. Kirkon Ulkomaanapu aloittaa ruoka-avun jakamisen yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa Gambellan alueella Länsi-Etiopiassa.

Vajaan 200 000 euron ohjelmalla jaetaan kuukauden ruoka-annos lähes 16 000 ihmiselle. Lisäksi Ulkomaanapu on pyytänyt ulkoministeriöltä rahoitusta Somalialueen avustusohjelmaan.

Kirkon Ulkomaanavun Etiopiassa oleva työntekijä Ben Malinen vieraili Somalialueella, joka on Etiopian pahinta nälänhätäaluetta. Alueella on satanut viime päivinä, mutta se ei ratkaise tilannetta vielä moneen kuukauteen.

”Uusi sato on vasta kuukausien päässä. Toisaalta monilta perheiltä puuttuu siemenviljaa, eivätkä he siksi pysty kylvämään. Yksi somalialueen haasteista on tällä hetkellä turvallisuuskysymys, ja siksi tarkkaa tietoa avuntarvitsijoiden todellisista määristä on vaikea saada. Avulla on nyt kiire, jotta ihmishenkien menetyksiltä vältytään”, Ben Malinen kertoo.

Etelä-Somaliassa Kirkon Ulkomaanavulla on meneillään ulkoministeriön rahoittama vesiohjelma yhteistyössä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa. Myös Etelä-Sudanissa Ulkomaanavulla on avustusohjelma, jota se valmistautuu laajentamaan. Keniassa Ulkomaanapu varautuu aloittamaan avustusohjelman yhteistyössä Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa.

Kirkon Ulkomaanapu vetoaa seurakuntiin ja yksityisiin kansalaisiin avun saamiseksi Itä-Afrikkaan. Keräystili Nordea 157230-500504, viesti-kohtaan merkintä "Itä-Afrikka"

Esitys: seurakuntia ja yhteisiä työmuotoja olisi enintään puolet nykyisestä

Wed, 09 Dec 2009 14:21:00 GMT

Esitys: seurakuntia ja yhteisiä työmuotoja olisi enintään puolet nykyisestä

Tampereen seurakuntien strategian viimeinen osa Toiminnallisten ja taloudellisten rakenteiden strategiset linjaukset hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa 8. joulukuuta.
Suunnittelutoimikunta muutti 3.12.2009 pidetyssä kokouksessa esittelyä yhteiselle kirkkoneuvostolle siten, että neljän suomenkielisen ja ruotsalaisen seurakunnan sijasta käytetään muotoa: seurakuntia ja yhteisiä työmuotoja olisi enintään puolet nykyisestä.
- Suunnittelutoimikunta väljensi sanamuotoa, koska halusimme jättää pelivaraa muillekin vaihtoehdoille, Matti Ilveskoksi kertoo.
Yhteisessä kirkkoneuvostossa kannettiin myös huolta siitä, miten seurakuntalaisten ääni kuuluisi paremmin päätöksenteossa. Jatkotyöskentelyssä on oltava paremmin yhteydessä seurakuntaneuvostoihin.
Yhteinen kirkkovaltuusto päättää viimeistä osasta 17.päivänä joulukuuta.

Kirkon Ulkomaanavun kautta ruoka-apua Afrikkaan

Yhteinen kirkkoneuvosto myönsi 10 000 euroa Itä-Afrikan ruokapulan lieventämiseksi.

Miinusmerkkinen talousarvio vuodelle 2010

Fri, 04 Dec 2009 08:47:00 GMT

Miinusmerkkinen talousarvio vuodelle 2010

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 3.12.2009 seurakuntayhtymän vuoden 2010 toiminta- ja taloussuunnitelman, joka jäi 1 643 241 euroa miinukselle.

Hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoi kuitenkin, että lokakuun lopulla ylijäämää oli kertynyt 2,4 miljonaa euroa. Vaikka marraskuu on aina vaatimaton tuotoltaan, voitaneen ylijäämän turvin päästä nollatulokseen.

Kirkollisverotuotoksi on arvioitu 29,6 miljoonaa euroa ja yhteisöveron 4,8 miljoonaa euroa. Kokonaisverotulojen lasketaan kasvavan noin 2 prosenttia. Investointeihin on laitettu 2,2 miljoonaa euroa.

Keskimäärin tamperelainen maksaa kirkollisveroja vuodessa 210 euroa. Esimerkiksi nuorisotyötä tehdään 33 eurolla per veronmaksaja.

Vain muutama määräaikainen virka

Virkoja perustettiin yhteensä viisi, nekin kaikki määräaikaisia:

Harjun seurakuntaan diakonian virka Silmukka -toimitilan hoitamista varten kahdeksi vuodeksi
Hervannan Café Olohuoneeseen työntekijän virka vuodeksi
yhteiseen diakoniaan elintarviketyöntekijä kahdeksi vuodeksi
yhteiseen nuorisotyöhön nuorisotyöntekijän virka vuodeksi
kiinteistöpalveluihin toimistoinsinöörin virka kahdeksi vuodeksi

Kirkonkellot soittavat ilmastohälytyksen 13. joulukuuta

Wed, 02 Dec 2009 13:47:00 GMT

Kirkonkellot soittavat ilmastohälytyksen 13. joulukuuta

Kirkonkellot soivat kaikissa Tampereen kirkoissa ilmastotalkoiden hyväksi sunnuntaina 13. joulukuuta kello 15. Tampereen seurakunnat järjestää myös kello 14.45 Keskustorin Vanhassa kirkossa hartaushetken, joka päättyy kellojen soittoon. Hartaushetken toimittavat pastorit Jussi Laine ja Ilmari Karjalainen.

Kellot soivat sunnuntaina ympäri maailmaa, koska Kööpenhaminassa käydään tuolloin Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastoneuvotteluja. Kirkkojen maailmanneuvoston ideoimalla kampanjalla halutaan havahduttaa ihmiset huomaamaan ilmastonmuutoksen vaarat.

– Tampereen seurakunnat haluaa olla mukana ilmastohälytyksessä, sillä meillä on toivoa ilmaston paranemisesta. Toivo johtaa aina toimintaan, eli teemme sen minkä voimme, miettii Tampereen seurakuntien ympäristötoimikunnan sihteeri Ilkka Kalmanlehto.

– Kirkkojen tehtävä on puolustaa Jumalan luomaa elämää. Luomakunnan varjeleminen sisältyy myös Tampereen seurakuntien missioon, joka hyväksyttiin strategiassa syyskuussa, kertoo ympäristötoimikunnan varapuheenjohtaja, pastori Ilmari Karjalainen.

Sunnuntaina 13. joulukuuta avustusjärjestöt luovuttavat päättäjille vetoomuksen kehitysmaille oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen laatimisen puolesta. Suomessa Kirkon Ulkomaanapu on kerännyt nimiä erilaisissa tapahtumissa sekä internet-osoitteessa www.kua.fi/fi/tyomme/vaikuttamistyo/ilmastonmuutos/vetoomus/

Seurakuntien ympäristöopas on uusittu

Hartaushetkeen osallistuville jaetaan Tampereen seurakuntien uudistettu ympäristöopas, jonka tarkoituksena on herättää lukijan omaa ajattelua ja kannustaa toimintaan ympäristön hyväksi.

Oppaan ovat suunnitelleet Ilkka Kalmanlehto, Timo Lehto ja Marjo Niemenmaa. Kuvituksen on tehnyt Seppo Leinonen.

Tampereen seurakuntien ympäristöohjelma on tehty vuonna 2006, ja kirkon ympäristödiplomi on myönnetty seurakuntayhtymälle kaksi kertaa. Tampereen seurakuntien ympäristökasvatusohjelma on valmistunut vuonna 2007.

Tampereen seurakuntien ympäristöohjelma, ympäristökasvatusohjelma ja opas löytyvät osoitteesta: www.tampereenseurakunnat.fi/yhteiskunnallinentyo/ymparisto

Hertta Kirkonrotta seikkailee Lastenkirkon joulukalenterissa

Mon, 30 Nov 2009 14:41:00 GMT

Hertta Kirkonrotta seikkailee Lastenkirkon joulukalenterissa

Lastenkirkko.fi–sivustolla voi joulukuun ensimmäisestä päivästä lähtien tutustua virtuaaliseen joulukalenteriin. Kalenterin jokaisen luukun takana on jokin peli tai video.

Peleissä on väritystehtäviä, mäenlaskua, yhdistämistehtäviä, lumihiutaleiden nappaamista ja palapelejä. Ratkomaan pääsee myös sokkeloa ja numerotehtäviä, ja joissakin peleissä voi valita eri vaikeustasoja.

Videoissa seikkailee esimerkiksi Hertta Kirkonrotta. Seitsemänosaisessa sarjassa Hertan hahmoa esittää lastenohjaaja Krisse Elo. Hertta Kirkonrotan vaiheita pystyy seuraamaan Lastenkirkon lisäksi myös joulukirkko.fi-sivustolla.

Joulukalenterin löytää Lastenkirkon pihalta. Pihan halki kulkevan puron toisella puolella on kesä ja toisella joulu. Joulukuusta klikkaamalla aukeaa joulukalenteri. Joulupiha jää Lastenkirkkoon ympärivuotisesti, joten joulua voi virtuaalisesti viettää milloin vain.

Esi- ja alakouluikäisille suunnattu Lastenkirkko.fi avattiin vuoden alussa. Sivustolla on mahdollisuus tutustua kristinuskon ydinasioihin ja liikkua oman hahmon kanssa kirkon eri tiloissa. Lapsi voi soittaa urkuja ja kirkonkelloja, sytyttää kynttilän, osallistua rukoukseen, kuunnella lasten virsiä ja raamatunkertomuksia, pelata pelejä ja katsella videoita.

Lastenkirkkoa tehdään tutuiksi mainoskorteilla

Lähitulevaisuudessa lapsiperheet saattavat saada käsiinsä Lastenkirkko.fi:tä mainostavia kortteja. Kirkkohallitus lähettää kortteja kaikkiin suomenkielisiin seurakuntiin jaettaviksi lasten ja perheiden tapahtumissa.

Sivustoa halutaan tehdä tutuksi, koska Lastenkirkko on pienille lapsille ja pikkukoululaisille turvallinen paikka verkossa kokea pyhää. Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminnan painopiste on ensi vuoden alusta lähtien pyhä.

Lastenkirkko.fi on osa Hengellinen elämä verkossa -hanketta, jonka tavoitteena on, että kristityt löytäisivät paikkansa verkossa. Kirkon perustyö siirtyy yhä enemmän verkkoon, eli sinne, missä ihmiset ovat.

Lastenkirkkoa ovat olleet tekemässä Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Kaarinan ja Vantaan seurakuntayhtymät sekä Seurakuntien Lapsityön Keskus ry ja PTK - poikien ja tyttöjen keskus. Sivuston käytännön tehtävistä vastaa Vantaan seurakuntien viestintä.

Lastenkirkko.fi:llä on yli 15 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja päivittäisiä kävijöitä on keskimäärin 170.

Linkkejä:
www.lastenkirkko.fi
www.joulukirkko.fi

Piispa Repo siunasi Ideakappelin

Mon, 23 Nov 2009 14:44:00 GMT

Piispa Repo siunasi Ideakappelin

Tampereen seurakuntien ja Lempäälän seurakunnan yhteinen kappeli otettiin käyttöön kauppakeskus Ideaparkissa lauantaina 21. marraskuuta. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo avasi ja siunasi kappelin pienessä hartaushetkessä.

– Kappeli tarjoaa hyvän mahdollisuuden hiljentyä hetkeksi vilkkaan kauppakeskuksen rauhallisessa sopessa. Kappelissa voi myös kohdata seurakunnan työntekijän, sanoo piispa Repo.

Piispan mukaan kauppakeskuksessa oleva kappeli voi helpottaa ihmisen pyhän kaipuuta ja antaa sille tilaa.

– Pyhä saattaa jäädä helposti muiden asioiden alle. Jos pyhän ja arjen ero katoaa ihmisen elämässä, menetetään jotakin hyvin tärkeää. Usko luo yhteisön, ja pyhä yhdistää ihmisiä.

Piispan vierailu Lempäälän Ideaparkissa oli osa laajempaa piispantarkastusta, joka alkoi Lempäälän seurakunnassa jo keväällä.

Hiljainen huone rauhoittaa

Ideakappeli on hiljainen huone, jossa voi hiljentyä ja istahtaa hetkeksi rauhoittumaan ostosten teon lomassa. Tila palvelee kauppakeskuksen asiakkaita, yrittäjiä ja työntekijöitä, Kauppakeskus on antanut kappelin käyttöön 19 neliön tilan Ideaparkin Vanhasta kaupungista. Kappeli on avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina.

Seurakuntien työntekijät kulkevat kauppakeskuksessa asiakkaiden joukossa jo joulun alla, mutta varsinainen päivystys alkaa vuodenvaiheessa.

– Olemme läsnä, kuljeskelemme ihmisten parissa ja kohtaamme niitä ihmisiä, jotka haluavat keskustella. Tämä tehtävä on kantapään kautta oppimista meille työntekijöillekin. Kokeiluvaiheessa päivystetään muutama tunti viikossa, kertoo Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn johtaja, pastori Ilkka Hjerppe, joka ryhtyy itse päivystämään kauppakeskuksessa diakoniatyöntekijä Sisko-Helena Miettisen kanssa. Lempäälän seurakunnasta päivystysrinkiin saadaan 2–3 työntekijää.

Hjerppe kertoo, että Ideakappelin suunnitteluvaiheessa Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ on vaihtanut kokemuksia eurooppalaisten kauppakeskustyöntekijöiden kanssa.

– Esimerkiksi Itävallassa, Englannissa ja Ruotsissa on tehty työtä kauppakeskuksissa paljon pidempään kuin meillä Suomessa.

Seurakunta tuli ihmisten keskelle

Lempäälän Kehitys Oy:n kehitysjohtaja Timo Palander on iloinen, kun hiljainen huone viimein saatiin kauppakeskukseen. Ideaparkin suunnitellut arkkitehti piirsi kirkon Vanhaan kaupunkiin, mutta hanke ei toteutunut rakennusvaiheessa.

– Seurakunnan on tultava ihmisten keskelle. Uskon, että monilla on tarve hiljentyä. Kappeli on hieno ja merkittävä mahdollisuus ihmisten kohtaamiseen, miettii Palander, yksi Ideakappelin puuhamiehistä.

Ideaparkissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa asiakasta. Yhden lauantaipäivän aikana saattaa olla yli 20 000 kävijää. Joukossa on myös paljon turisteja.

Lisäksi kappeli ja seurakunnat palvelevat kauppakeskuksen työyhteisöä, johon kuuluu yhteensä noin 1200 yrittäjää ja työntekijää.
– Kiireinen joulun aika ja kauppojen sunnuntaiaukiolon vapauttaminen ovat isoja haasteita työntekijöiden ja varsinkin pienyrittäjien jaksamisessa. Kappeli ja seurakuntien läsnäolo voi lisätä työhyvinvointia, miettii Palander.

Liikekaupungin pormestari Eero Lehtinen on myös mielissään Ideakappelin syntymisestä.

– Seurakunnan läsnäolo on tietysti paljolti kiinni siitä, kuinka paljon tänne on mahdollisuus lähettää työntekijöitä. Itse lupaan levittää ahkerasti viestiä kappelista kauppakeskuksen kävijöille. Toivon, että mahdollisimman moni löytäisi tiensä kappeliin.

Seurakunnat järjestävät kauppakeskuksessa jouluhartauden 21. joulukuuta.

Ideakappeli saa omat verkkosivut. Tietoa kappelin aukioloajoista ja tapahtumista löytyy osoitteesta www.ideakappeli.fi.

Kirsi Airikka

Esitys: Neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta

Fri, 20 Nov 2009 08:08:00 GMT

Esitys: Neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta

Torstaina 19. marraskuuta yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi strategian liittyvät rakenteelliset ja hallinnolliset linjaukset. Linjauksista tehty esittely hyväksyttiin ilman äänestystä. Asiasta pyydetään lausunnot seurakuntaneuvostoilta ja johtokunnilta, minkä jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee lausunnot ja tekee lopullisen ehdotuksensa yhteiselle kirkkovaltuustolle. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää strategiasta 17.12.2009 pidettävässä kokouksessa.

Tampereen kaupungin alue esitetään jaettavaksi neljään suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen seurakuntaan, jotka jaetaan noin 20 lähikirkkoalueeseen. Jokaisella alueella on kirkko tai ainakin seurakuntakeskus. Alueet muodostetaan huomioimalla mahdollisimman hyvin seurakuntien nykyiset rajat.

Lähikirkkoalueet ovat toiminnallisia, eivät hallinnollisia alueita. Niiden avulla tavoitellaan yhteisöllisyyttä, joka syntyy paikallisella tasolla.

Alueita muodostettaessa käytetään hyväksi Mosaic-tutkimusta, josta saadaan tietoa alueen ihmisten sosioekonomisesta asemasta, koulutuksesta, arvoista jne. Myös alueelta saatavaa kokemustietoa ja luonnollisia joukkoliikennereittejä hyödynnetään. Ensi vuonna Kirkon tutkimuskeskus saa valmiiksi samanlaista tietoa myös
kirkkoon kuulumisesta ja suhteesta uskoon ja seurakuntaan.

Aluejaossa otetaan huomioon myös kiinteistöstrategian painotukset ja toimitilojen saavutettavuus, jotta matkat eivät tulisi liian pitkiksi. Samalla tavoitellaan kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin 500 000 euron vuotuista säästöä tai vuokratuottoja. Myös kiinteistöjen myynnillä tavoitellaan säästöjä, jotta uusiin kohteisiin olisi varaa.

Toiminnalliset resurssit jaetaan seurakuntien kesken suhteutettuna kirkon jäsen- ja alueiden asukasmäärien perusteella.

Toiminnallinen ohjaus

Työn tekemisessä siirrytään yhteisölliseen, tavoitelähtöiseen tiimiajatteluun, jossa kukaan ei jää tekemään työtään yksin. Myös ympäröivän yhteiskunnan muutoksia seurataan nykyistä tavoitteellisemmin ja antaen tietoa työntekijöille.

Tarkoitus on, että työntekijöiden palvelusuhteet sijoitetaan seurakuntayhtymään lukuun ottamatta kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisia virkoja, joita ovat kirkkoherra, kappalaiset, seurakuntapastorit, kanttorit ja yksi diakoniatyöntekijä seurakuntaa kohden.

Luottamusmiesten asema

Tässä vaiheessa ei tiedetä tarkkaan, kuinka paljon luottamushenkilöiden määrä vähenee. Se riippuu siitä, kuinka paljon johtokuntia päätetään pitää jatkossa.

Miinusmerkkisen talousarvio vuodelle 2010

Yhteinen kirkkoneuvosto keskusteli pitkään ensi vuoden talousarviosta, johon haluttiin vielä tehdä muutoksia lähinnä virkojen saamiseksi seuraavalle vuodelle. Tähän yhteinen kirkkoneuvosto ei suostunut. Yhteinen kirkkovaltuusto saa päätettäväkseen talousarvioehdotuksen, jonka tilikauden alijäämä on 1 643, 241 euroa.

Strategian aikataulu on seuraava:

1) 19.11. pidetystä kokouksesta teksti lähetetään lausunnoille seurakuntaneuvostoihin ja johtokuntiin. Lausuntojen aika on 20.11.-1.12.

2) 3.12. suunnittelutoimikunta (joka tekee esittelyn yhteiselle kirkkoneuvostolle) käsittelee lausunnot

3) 8.12. yhteinen kirkkoneuvosto päättää, millaisen esittelyn se tekee yhteiselle kirkkovaltuustolle.

4) 17.12. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää strategiasta.

Seurakunnat avaa kappelin Ideaparkiin

Wed, 18 Nov 2009 16:22:00 GMT

Seurakunnat avaa kappelin Ideaparkiin

Tampereen seurakuntien ja Lempäälän seurakunnan yhteinen kappeli otetaan käyttöön Kauppakeskus Ideaparkissa lauantaina 21. marraskuuta kello 14–16. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo avaa kappelin ja tapaa seurakuntalaisia kauppakeskuksessa.

– Ideakappeli on hiljainen huone, jossa voi hiljentyä ja istahtaa hetkeksi rauhoittumaan ostosten teon lomassa. Tila palvelee kauppakeskuksen asiakkaita, yrittäjiä ja työntekijöitä, kertoo pastori Juha Mattila Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä.

Kauppakeskus on antanut kappelin käyttöön 19 neliön tilan Ideaparkin Vanhasta kaupungista. Ideakappeli on avoinna kauppakeskuksen aukioloaikoina.

Seurakunnat järjestävät kauppakeskuksessa myös jouluhartauden asiakkaille 21. joulukuuta.

– Seurakuntien työntekijät kulkevat kauppakeskuksessa asiakkaiden joukossa jo joulun alla, mutta varsinainen päivystys alkaa vuodenvaiheessa, kertoo Mattila.

Ideakappelille avataan verkkosivut www.ideakappeli.fi joulukuun aikana. Sivuille tulee tietoa kappelin aukioloajoista ja tapahtumista.

Piispan vierailu Lempäälän Ideaparkissa on osa laajempaa piispantarkastusta, joka alkoi Lempäälän seurakunnassa jo keväällä. Lempäälän seurakunta on Tampereen hiippakunnassa ensimmäinen uudenlaisen piispantarkastuksen kohde.

Lisätietoja:Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn pastori Juha Mattila, p. 03 219 0351, 050 514 4868

Lapsityö puolustaa pienten ja perheiden oikeuksia

Tue, 17 Nov 2009 11:06:00 GMT

Lapsityö puolustaa pienten ja perheiden oikeuksia

Koivistonkylän seurakuntakodissa päiväkerhoa käyvät Ossi Suominen (vas.), Niilo Siter, Iida Haviala ja Arttu Kokko järjestivät leikkimielisen mielenosoituksen lasten oikeuksien päivän kunniaksi. Kuva: Hannu Jukola

Tampereen seurakuntien lapsityö on tiiviisti mukana tamperelaisten lapsiperheiden arjessa. Lapsiperheitä kohdataan muun muassa pyhäkoulussa, päiväkerhoissa, avoimissa päiväkerhoissa ja koululaisten iltapäiväkodeissa. Toiminnan kautta tavoitetaan viikoittain yli 2000 seurakuntalaista, sekä lapsia, vanhempia, isovanhempia että hoitajia. Seurakuntien lapsityössä työskentelee 75 työntekijää.

– Lapsen oikeuksissa ja eduissa on kyse usein varsin arkisista asioista, joille tulemme vain niin helposti sokeiksi. Lastenohjaajat voivat työssään olla muistuttamassa perheitä näistä oikeuksista, mietti lapsityönjohtaja Kirsi Hakala.

Kirkossa tunnustetaan jokaisen lapsen arvo, ainutlaatuisuus ja pyhyys. Kirkon varhaiskasvatus ja kotien kristillisen kasvatuksen tukeminen ovat kirkon perustehtäviä.

Lapsityössä paneudutaan tänä vuonna erityisesti lasten oikeuksiin ja hyvinvointiin, sillä vuonna 2009 vietetään lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotisjuhlavuotta. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20. marraskuuta 1989. Muun muassa kansalaisjärjestöt, evankelis-luterilainen kirkko ja lapsiasiavaltuutettu kampanjoivat sopimuksen tunnetuksi tekemiseksi. Lasten oikeuksia juhlitaan viikolla 47. Tavoitteena on lisätä lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lapsia koskevassa päätöksenteossa.

Kerhokirje jaettiin jokaiseen kotiin

Juhlavuosi näkyy monella tavalla Tampereen seurakuntien lapsityön toiminnassa. Päiväkerholaisten vanhemmille on jaettu kirje, jossa kerrotaan kerhotoiminnan tavoitteista sekä lapsen oikeudesta pyhään. Kirjeessä esitellään Kättä päälle -sopimusta ja haastekampanjaa lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi.

Kirsi Hakala sekä lapsityönohjaajat Minna Kaihlanen, Päivi Aumala ja Leena Katriina Leppänen korostavat, että lapsen oikeuksien tulisi näkyä juhlapuheiden ohella myös ihmisten asenteissa ja käyttäytymisessä.

Kirkon arvoja ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, totuudellisuus ja oikeudenmukaisuus. Lapsen etu on lapsen todesta ottaminen. Sen vaikutukset liittyvät jumalanpalveluselämään, tilaratkaisuihin, kirkolliseen kieleen, toiminnallisiin painotuksiin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.

– Suomessakin olisi hyvä ottaa käyttöön lapsiseuraamuspykälä, jossa lapsen oikeudet otetaan huomioon päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ruotsissa kirkolliskokous on päättänyt asiasta jo vuonna 1999, kertoo Minna Kaihlanen.

Päivi Aumalan mukaan lapsen oikeuksien huomioon ottaminen ei välttämättä ole iso asia tai suuri taloudellinen kysymys. Joskus pienikin näkökulman muutos riittää.

Lapsityöntekijät pyrkivät työssään katsomaan asioita lapsen edun ja hyvinvoinnin kannalta. Tähän perustuen lapsityöntekijät ovat määrätietoisesti puuttuneet myös seurakunnan järjestämien tilaisuuksien päättymisaikoihin.

– Jos lapsityöstä pyydetään lastenhoitopalveluita parisuhdeiltaan, on lapsen oikeuksien mukaista, että tilaisuus päättyy viimeistään kello 20, kertoo Leena Katriina Leppänen esimerkin.

Lapsiperheiden tarpeet lisääntyvät taantumassa

Kirsi Hakalan mukaan lapsen oikeuksien toteutumista on syytä seurata erityisesti taantuman aikana.

– Lapsilta on usein helppo leikata, sillä he eivät ole puolustamassa oikeuksiaan päätöksenteossa. Kokemus on osoittanut, että lapsiperheiden tarpeet pikemminkin lisääntyvät kuin vähenevät laman aikana.

Seurakuntien lapsityössä halutaan suojella lapsuutta ja turvata kasvurauha. Erityisesti lapsia tulisi kasvattaa median käyttöön, sillä vahingollista aineistoa on nykyisin helposti kaikkien saatavilla.

– Lapsella ja nuorella ei ole mahdollisuutta ymmärtää kaikkea näkemäänsä. Voisiko kirkko ottaa voimakkaammin kantaa esimerkiksi haitallista mainontaa vastaan, kysyy Kirsi Hakala.

Lapsityöntekijät haluavat korostaa juhlavuonna perheiden yhdessäoloa ja iloista tekemistä.

– On hyvä, että perheenjäsenillä on harrastuksia, mutta olisi hienoa, jos jokainen perhe löytäisi oman tapansa iloiseen yhdessäoloon, pohtii Päivi Aumala.

Lapsella on oikeus hengellisyyteen

Lapsen oikeuksien julistuksen mukaan lapsella on oikeus uskonnonvapauteen, pyhään ja hengellisyyteen. Lastenohjaajat kunnioittavat ja vaalivat lapsen hengellistä herkkyyttä arjen keskellä.

– Kristillisen uskon antama turvallisuus, toivo ja elämänrohkeus ovat keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kristinuskon suuri kertomus ja omien kulttuuristen juurien tuntemus ovat suuri aarre. Kun lapsi oppii tunnistamaan pyhän itsessään, hän osaa kunnioittaa myös muiden ihmisten pyhän kokemusta, pohtii Minna Kaihlanen.

Kirsi Airikka

Tapahtumia lapsen oikeuksien viikolla

Tampereella toteutetaan kansalaistapahtumaviikko 16.–22. marraskuuta Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen 20-vuotissynttäreiden kunniaksi. Juhlaviikon nimenä on Pään avauksia lapsen oikeuksiin.

– Viikon tavoitteena on pysäyttää erityisesti aikuiset ja avata heidän ajatuksiaan kohti lasta ja nuorta. Lapset eivät ole vain tulevaisuutta vaan myös tätä päivää. Lapsen oikeudet velvoittavat, jo tänään, miettii Tampereen kaupungin vs. lapsiasiamies Mia Lumio.

Viikon aikana järjestetään kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, yleisötapahtumia, tekemistä perheille, lapsille ja nuorille sekä alan ammattilaisille. Jokaisella päivällä on oma lapsen oikeuksien teema, esimerkiksi terveys, koulutus, turva ja osallistuminen. Juhlaviikko toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden yhteistyönä.

Viikko huipentuu Hiphurraa-harrastus- ja toimintasunnuntaihin 22. marraskuuta kello 11–15 Tampere-talossa. Tarjolla on monipuolista tekemistä yhteisesti lapsille ja vanhemmille, muun muassa pienoiskoti, vaipatuskilpailu, askartelua, nalleneuvola ja taiteellinen lounaskahvila. Harrastava iltapäivä- eli HIP -kerholaiset esiintyvät tasatunnein. Tampereen seurakunnat on mukana tapahtuman järjestelyissä.

Viikon ohjelma verkossa: www.tampere.fi/lapsiasiamies/palo

Tapahtumia seurakunnissa

Musiikkipitoinen vauvamessu 19.11. klo 18 Viinikan kirkon alakerrassa, käynti Kaartotien puolelta, osoitteessa Kaartotie 1.

Lapsen oikeuksien päivän Kynttiläkirkko perheille ja kaikille lapsenmielisille 20.11. klo 18 Messukylän kirkossa.

Lasten Katedraalin vauvakirkko 22.11. klo 15 Finlaysonin kirkossa, osoitteessa Puuvillatehtaankatu 2.

Lisätietoja: www.kattapaalle.fi

Futsalin kiertopalkinto jäi Tampereen seurakunnille

Mon, 16 Nov 2009 09:42:00 GMT

Futsalin kiertopalkinto jäi Tampereen seurakunnille

Tampereen seurakuntien St.Players voitti seurakuntien Futsalin SM -turnauksen. Ratkaisevassa viimeisessä ottelussa St.Players-Keuruu Players oli parempi
numeroin 3-1. Mestaruus oli kolmas peräkkäinen, joten kiertopalkinto jää Tampereelle. Temppua on harjoiteltu, sillä St.Players hankki myös edellisen pokaalin itselleen niinikään kolmella peräkkäisellä voitolla. Kaiken kaikkiaan St.Playersilla on kuusi seurakuntien futsalin suomenmestaruutta.

Mestarijoukkueessa pelasivat: Mikko Kruuti,Jani Nyblom,Matti Jokinen,Mikko Laaja,Jackie Salehi,Jani Kangas,Jiri Santaharju,Topias Perkiö,Niko Wallenius,Jouni Sappinen,Riku Saarinen,Lassi Vilonen.

Tampereen ev.lut.seurakuntien St.Players -joukkueen riveissä on mahdollista pelata salibandya, jalkapalloa ja futsalia sekä harrastaa cheerleadingiä.

Lisää Joukkuestata osoitteessa: http://www.stplayers.com/

Vuosi seurakuntavaaleihin

Fri, 13 Nov 2009 09:44:00 GMT

Vuosi seurakuntavaaleihin

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tehdään historiaa tasan vuoden kuluttua, kun 16-vuotiaat pääsevät äänestämään ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 14.11.2010.

Äänestysikärajan lasku tuo äänestysoikeuden kuudelle uudelle ikäluokalle. Uudistus antaa nuorille vaikutusmahdollisuuden kirkossa siinä elämänvaiheessa, kun he muutenkin ovat aktiivisia seurakunnan toiminnassa. Seurakuntavaaleissa nuoret pääsevät vaikuttamaan paikallisesti oman lähiympäristönsä toimintaan ja tarjontaan.

Ennakkoäänestyspaikat nuorten luo

Ennakkoäänestys järjestetään 1.–5.11.2010. Seurakuntavaalien tavoitteena on järjestää ennakkoäänestys niissä paikoissa, joissa seurakuntalaiset tavoitetaan luontevasti. Nuorten osalta tämä tarkoittaa muun muassa kouluja.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ja Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Risto Junttila ovat allekirjoittaneet kirjeen, jolla kannustetaan oppilaitoksia ja seurakuntia yhteistyöhön seurakuntavaalien ennakkoäänestyspisteen järjestämiseksi lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Kirje postitetaan toisen asteen oppilaitoksiin ja seurakuntiin.

"Ensimmäinen kerta – nää on meidän vaalit"

Nuorten Keskus ry:ssä on käynnissä kaksivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia seurakuntavaaleissa sekä vahvistaa nuorten osallisuutta seurakuntien toiminnassa. Hankkeen teema on ”Ensimmäinen kerta – nää on meidän vaalit”.

Hanke tukee nuoria äänestäjiä ja ehdokkaita. Samalla aktivoidaan aikuisia kannustajiksi. Ensimmäinen kerta -hankkeen tavoitteena on, että nuorten osuus seurakuntien päättävissä elimissä kasvaa ja nuoret käyttävät äänioikeuttaan muita vilkkaammin.

Hankkeen kotisivut www.ensimmainenkerta.fi avataan perjantaina 13.11.2009. Sivusto tarjoaa tietoa, toimintaohjeita, virikkeitä, materiaalia ja osallistumismahdollisuuksia nuorille äänestäjille, ehdokkaille sekä kannustajille.

”Ei nauru ihmisen keksintöä ole”

Wed, 11 Nov 2009 09:47:00 GMT

”Ei nauru ihmisen keksintöä ole”

Heikki Silvennoinen ja luomakunnan elukat Cafe Olohuoneessa 10.11.2009. Kuva Hannu Jukola

Hervannan seurakunnan Cafe Olohuoneen Kohtaamispaikalla-illat jatkuivat keskiviikkona Kummelista tutun muusikko-näyttelijä Heikki Silvennoisen haastattelulla. Kirkkoherra Juhani Räsäsen vetämän tilaisuuden teemana oli Nauraako Jumala?

Heikki Silvennoinen kertoi Kauppakeskus Duoon saapuneille kuulijoille muun muassa nuoruudestaan Hervannan seurakunnan nuorisomuusikkona ja soittajanurastaan useammassakin gospel-yhtyeessä. Silvennoinen muisteli myös, että hän rakenteli Kummeli-sketsien kaltaisia juttuja kavereiden kanssa jo rippileirillä. Kummeli-sarjassa on vuosien varrella kuitenkin vältelty uskontoaiheista huumoria.

- Alussa emme halunneet tehdä perinteisimpiä sketsihahmoja kuten pappeja ja poliiseja. Sittemmin uskontoa on käsitelty muun muassa sketseissä Virsikirjan lisälehdillä ja Onko nyt hyvä fiilis?

Haastattelun aikana saatiin vastaus myös illan tärkeimpään kysymykseen.

- Kun pelkästään katsoo luomakuntaa ja millaisia elukoita siellä pyörii, niin pakkohan siitä on päätellä, että Jumalalla on huumorintajua. Ei nauru ihmisen keksintöä ole, Silvennoinen pohti.

Tulevat illat http://www.cafeolohuone.fi/

Teksti Juuso Räsänen

Alijäämäinen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Wed, 04 Nov 2009 09:48:00 GMT

Tampereen seurakuntayhtymällä alijäämäinen talousarvioehdotus

Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston päätöksiä 3.11.2009.

Hoitamattomuuden perusteella seurakuntayhtymälle palautuvat haudat

Tampereen hautausmailla on kolmena kesänä 2005–2007 tehty katselmus hoitamattomista haudoista. Haudoista annettiin Tampereen hautausmailla kuulutus, jolloin annettiin yhden vuoden määräaika laittaa hauta kuntoon. Aika päättyi kesäkuun lopussa tänä vuonna.

Loppukesästä todettiin edelleen hoitamattomina olevat haudat. Tällä perusteella yhteinen kirkkoneuvosto voi julistaa haudat menetetyksi. Hautoja oli tässä lopullisessa katselmuksessa 469 kappaletta. Asiasta annetaan hautojen haltijoille vielä kirjallinen tieto. Hautaoikeus tulee menetetyksi 1.2.2010.

Alueellisen tietotekniikkapalvelujen yhteistyön järjestäminen

Tampereen seurakuntayhtymä ja 36 seurakuntaa ovat tehneet aiesopimuksen IT-aluekeskuksen. perustamisesta.

Tampereen seurakuntayhtymä on toiminut pilottiseurakuntana, ja tässä vaiheessa 10 seurakuntaa on liitetty Tampereen IT-aluekeskukseen.

Nyt on neuvoteltu sopimus IT-aluekeskuksen yhteistyön johtosäännöstä ja siitä pyydetään lausunto sopijapuolilta.

Tampereen seurakuntayhtymällä 1, 6 miljoonan euron alijäämäinen talousarvioehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessa ensi vuoden talousarvioehdotuksesta ja laittoi sen edelleen yhteiselleen kirkkovaltuustolle. Talousarvioehdotus on tuloksen osalta alijäämäinen. Käyttötalouden menojen yhteismäärä on 42,0 miljoonaa euroa ja menojen summa on 44,8 miljoonaa euroa.

Verotuloja arvioidaan vuonna 2009 kertyvän 34,4 miljoonaa euroa, joista yhteisö-verojen osuus on 4,8 miljoonaa. Investoinnit on laskettu 2,2 miljoonaan.

Hervantaan nousee Martinus-koti päihde- ja mielenterveyskuntoutujille

Mon, 02 Nov 2009 13:22:00 GMT

Hervantaan nousee Martinus-koti päihde- ja mielenterveyskuntoutujille

-Hervantaan Poliisiammattikorkeakoulun harjoitusalueen ja ammattioppilaitoksen taakse rakennetaan päihde- ja mielenterveyskuntoutujille uusia asuntoja. Rakennustyöt alkavat välittömästi.
Urakkasopimus allekirjoitettiin maanantaina. Rakennustoimisto Pohjola Oy:n toimitusjohtaja Juha Metsälä, seurakuntien hallintojohtaja Matti Ilveskoski, kiinteistöpäällikkö Pekka Niemi ja diakoniajohtaja Matti Helin varmistivat allekirjoituksellaan sopimuksen.
- Tästä lähtien puhumme Martinus-kodista, koska Tampereen Diakoninen Asuntosäätiö ja Martinus-säätiö tullaan yhdistämään, kertoo diakoniajohtaja Helin.

Paikalla oli myös Tampereen kaupungin asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen. – Tällaisen tontin etsimisessä on mennyt miltei kymmenen vuotta. Hervannassa ovat naapureina poliisiammattikorkeakoulu ja ammattioppilaitos, joten tämä isohko tontti voidaan nyt rakentaa.
Tampereen kaupungin kanssa tontista Hervanta/7058/7 on tehty pitkäaikainen vuokrasopimus. Tontti sijaitsee osoitteessa Väkipyöränkatu 9:ssä. Tontin pinta-ala on 7 533 m2.
Urakkasopimuksen mukaan rakennushanke on valmis seitsemäntenä joulukuuta 2010.

Oma nimi ovessa!

Rakennukseen tulee neljä ryhmäkotia, joissa on yhteensä 63 asuntoa. Asuntoalaa on yhteensä 2324,5 m2 ja muita tuettavia tiloja 324 m2. Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa elokuussa 2009. Kohde oli kesällä urakkalaskennassa ja tarjoukset saatiin elokuun loppupuolella.
Kustannusarvio on hieman alle viisi ja puoli miljoonaa euroa. – Tontille rakennetaan kolmikerroksinen talo, johon asukkaat sijoitetaan siten, että alhaalla ovat huonokuntoisemmat ja yläkierroksessa ne henkilöt, jotka eivät tarvitse apua. Kerrosneliöitä on noin 3 500, Pekka Niemi kertoo.
Ensimmäisen rakennuksen jälkeen on vuorossa ensisuojan rakentaminen.
Hankkeen rahoitus- ja rakentamissuunnitelmat lähetettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen (ARA) hyväksyttäväksi ja hintapäätöksen tekoa varten. Ennakkoon hankkeelle on myönnetty 50% avustus ja 50% korkotukilaina. ARAsta on tullut hintapäätös ja lupa käynnistää hanke.

Etusija täysin ilman asuntoa oleville

Kaupungin asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen kertoi, että kaupungilla on kaikkiaan viisi hanketta, joilla parannetaan vaikeasti asutettavien tilannetta. Martinus-koti hanke on niistä selvästi suurin. – Lisäksi panostamme asunnottomiin ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja tehostamme asuntoasioiden neuvontaa.
Kaikkiaan Tampereen kaupunki laittaa näihin hankkeisiin 8 miljoonaa ja palkkakustannuksiin noin miljoona euroa.
Kaupungin tilastojen mukaan asunnottomia oli Tampereella viime vuoden lopussa 608 ihmistä.
Diakoniajohtaja Matti Helinin mukaan Tampereella on noin 50 henkilöä, jotka nukkuvat kaduilla.
– Kun nyt Pohjolankadulla on ”evakossa” noin 40 Pelastusarmeijan hoitokodissa ollutta henkilöä, toivomme, että voimme saada katon pään päälle niillekin ihmisille, jotka ovat tähän asti olleet täysin ilman asuntoa, Matti Helin sanoo.

Avoin kirkko etsii päivystäjiä

Mon, 26 Oct 2009 08:02:00 GMT

Avoin kirkko etsii päivystäjiä

Aleksanterin kirkon tiloissa toimiva Avoin kirkko on avoinna arkisin kello 11-18. Kirkkoon voi poiketa hiljentymään tai keskustella päivystävien vapaaehtoisten kanssa.

Avoimessa kirkossa päivystää vapaaehtoisia, he tarjoavat lähimmäisen apua tavallisen ihmisen taidoilla. Päivystäjät kohtaavat monenlaisista syistä kirkkoon tulleita ihmisiä. Osa heistä on poikennut sytyttämään muistokynttilöitä tai hiljentymään hetkeksi.

Avoin kirkko etsii lisää vapaaehtoisia päivystäjiä

Vapaaehtoistyötä voi tehdä muutaman tunnin päivässä silloin, kun itsellesi sopii. Aleksanterin kirkko on avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–18 siten, että vapaaehtoiset päivystävät kolmen tai kahden tunnin vuoroissa.

Elämänsä ja itsensä kanssa sovussa olevat ja luottamuksellisia keskusteluja vaikeistakin asioista käymään kykenevät voivat ottaa yhteyttä Seppo Laaksiin p. 040 556 8919 tai Pirjo Kostiaiseen p. 0400 734 054 ja kysyä lisää.

Asunnottomien päivässä lähes kolmesataa kävijää

Mon, 19 Oct 2009 13:21:00 GMT

Asunnottomien päivässä lähes kolmesataa kävijää

Valtakunnallisen asunnottomuuspäivän tapahtuma Mustassa Lampaassa oli yleisömenestys. Viiden tunnin aikana päiväkeskuksen toimintaan kävi tutustumassa lähes kolmesataa ihmistä.
– Tutustujien joukossa oli paljon niitä, jotka eivät ole meidän asiakkaitamme. Myös kanta-asiakkaat olivat selvin päin, erityisdiakoniatyöntekijä Salme Asunen kertoo.
Kauppansa teki laatikoittain mustaamakkaraa ja seitsemän isoa täytekakkua. Asiakkaat saivat ottaa mukaansa leipää ja lahjoituksina saatuja jogurtteja.
Päättäjät kuitenkin pysyivät paikalta poissa. Tapahtuman päättäneeseen ehtoollismessuun osallistui kuutisenkymmentä henkeä.

Musta Lammas huolehtii vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten oikeudesta terveydenhuollon palveluihin ja sosiaalietuuksiin. Se on myös ruokapaikka, pesupaikka ja olohuone heille, joilla ei omia ole.
– Asunnottomien päivän ravintolalla tahdoimme muistuttaa, että asunnottomat ja päihdeongelmaiset ansaitsevat korkealaatuista palvelua, johtava erityisdiakoni Marko Ajanki sanoo.
Musta Lammas on perustettu vuonna 1982 diakonissa Kaija Hakalan aloitteesta.
– Se kohosi nopeasti yhdeksi asunnottomien eturivin ruokapaikoista, ja maine on pitänyt jo 27 vuotta, Ajanki sanoo.

Asunnottomat olivat tapahtumassa etusijalla, joten portsarina esiintynyt vapaaehtoistyöntekijä Heikki Jussila oli varautunut näyttämään liian herraskaisille kävijöille poistumismerkkiä. Kuva: Rami Marjamäki

Itkusta iloon tukee surutyötä Tampereen seurakunnissa

Mon, 12 Oct 2009 09:18:00 GMT

Itkusta iloon tukee surutyötä Tampereella

Pelkkä siunaustilaisuuden järjestäminen ei ole Tampereen seurakuntien mielestä riittävä tuki omaisensa menettäneille. Tampereella on käynnistetty Itkusta iloon – seurakunta surutyön tukena -projekti, jossa etsitään yksilöllisempiä tapoja auttaa surevia.

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Olli Hallikaisen mukaan tuen tarjoaminen alkaa siitä, kun seurakuntalainen ilmoittaa läheisensä kuolemasta. Ongelmallista on, että omaisen täytyy olla yhteydessä niin moneen eri tahoon, kuten hautauspalveluihin, seurakuntatoimistoon, pappiin ja kanttoriin.
”Eri työalat eivät välttämättä tiedä toistensa tekemisistä. Selvitämme, miten voisimme olla saumattomammin seurakuntalaisten tukena”, Hallikainen sanoo.

Jokaisen suruprosessi on yksilöllinen

Tampereella on pohdittu, miten vainajan omaista voitaisiin tukea tämän omista tarpeista lähtien jopa vuoden ajan.
”Ei pidä olla standarditapaa surussa tukemiseen, vaan on toimittava sen mukaan, mitä seurakuntalainen tuntuu kirkolta odottavan. Suruprosessit ovat tapauskohtaisia. Keskeinen voimavaramme on kirkon uskon ydin”, miettii Tampereen seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

Tampereen seurakunnissa on järjestetty jo kauan sururyhmiä. Nyt omaisia haluttaisiin kutsua niihin aiempaa henkilökohtaisemmin. Myös muita surussa tukemisen tapoja on tarkoitus kehittää palautteen pohjalta.

Yhtenä tärkeänä osana suruprosessiin kuuluu vainajan muistelu kynttilöineen ja kukkineen. Lähestyvän pyhäinpäivän jumalanpalvelukset tarjoavat yhden muistelumahdollisuuden. Tampereen kirkoissa on tapana lukea pyhäinpäivänä vuoden aikana pois nukkuneiden nimet.

”Pyhäinpäivä on kollektiivinen ajankohta, jolloin on luontevaa muistella vainajaa. Sureva huomaa, ettei hän ole ainoa omaisensa menettänyt”, Hallikainen sanoo.

Kirkon jäsenyyttä halutaan vahvistaa

Tampereen seurakuntien surutyöprojekti on osa kirkon laajempaa tutkimus- ja kehityshanketta. Kirkosta eroamisen lisäännyttyä seurakunnissa on jouduttu miettimään, mikä saisi jäsenet pitämään kirkkoon kuulumista tärkeänä. Hautaan siunaamisten määrä tulee voimakkaasti kasvamaan. Tällä hetkellä kirkko siunaa 96 prosenttia vainajista.

Aspectum Oy:n toteuttamaan hankkeeseen Seurakuntalainen kumppanina – muutosmatka merkitykselliseen jäsenyyteen sisällytettiin kolme pilottiprojektia, joista tamperelaisten hanke on yksi. Espoon Olarin seurakunnassa puolestaan on kehitetty tapoja, jotka auttavat alueelle muuttavaa löytämään uuden kotiseurakuntansa palvelut. Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan projektissa on haettu keinoja vahvistaa rippikoulun käyneiden seurakuntaidentiteettiä.

Hanke alkoi tutkimusvaiheella, jossa selvitettiin valtakunnallisesti 53 seurakunnan työntekijöiden asenteita ja jäsenyyden vahvistamisen osaamista. Pääpaino oli löytää uusia toimintamuotoja ihmisen elinkaaren eri vaiheisiin.

Kuvia vapaasti käytettävissä median käyttöön
http://viestinta.tampereenseurakunnat.fi/Itkusta_iloon_12102009 Kuvaaja: Hannu Jukola.

Materiaalia Seurakuntalainen kumppanina - muutosmatka merkitykselliseen jäsenyyteen -kehityshankkeesta ja taustatietoja
evl.fi/ajankohtaista >uutiset > Itkusta iloon tukee surutyötä Tampereen seurakunnissa liitteet

Tavoitteena esteetön seurakunta

Mon, 05 Oct 2009 08:39:00 GMT

Tavoitteena esteetön seurakunta

Kirkon toiminnan tarkoituksena on kohdata ihminen yksilönä sekä vahvistaa hänen voimavarojaan ja ihmisarvon tuntoaan. Fyysinen rajoite tai erilainen kieli eivät saa olla esteenä yhteyden kokemiselle ja osallistumiselle kirkon toimintaan. Seurakunnan ja kirkon tehtävänä on ottaa yhteyteensä kaikki ihmiset.

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on nimennyt työryhmän, jonka tehtäväksi on annettu esteettömyysohjelman laatiminen.
Esteettömyydellä tarkoitetaan yhdenvertaisuutta osallistua seurakunnan ja kirkon toimintaan itsenäisesti ja omana itsenään. Osallistumisen esteinä voivat olla ihmisten asenteet, avuntarve, arkuus, rakenteiden ja ympäristön monimutkaisuus, asiayhteyksien epäselvyys tai yhteisen kielen puuttuminen.

Johtavan diakoniatyöntekijän Liisa Hoikkasen mukaan ohjelma tavoitteena on saada Tampereen seurakuntayhtymästä saavutettavampi seurakunta, jossa ihmiselle annetaan mahdollisuus kokea seurakuntayhteys yksilölliset tarpeet huomioiden.

Toimikunta haluaa kuulla kokemuksia tai huomioita Tampereen seurakuntien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Oletko huomannut vaikeuksia päästä kirkkoon, hautausmaalle tai seurakunnan kokoontumistiloihin huonon kulkuväylän, rappusten, luiskien puutteen tai muun rakenteellisen esteen vuoksi? Ovatko tiloista ja tilaisuuksista vastaavien asenteet olleet asianmukaisia ja ovatko he pyrkineet ottamaan tarpeesi riittävästi huomioon?

Palautetta voi antaa seurakuntien verkkosivujen kyselyssä, osoitteessa www.tampereenseurakunnat.fi/esteetpois. Kokemuksia voi kertoa myös sähköpostitse: esteet.pois@evl.fi tai kirjeitse: Tampereen seurakunnat/ vammaistyö/ esteetpois, PL 226, 33101 Tampere. Palautteet tulee lähettää 20. lokakuuta mennessä.

Iida-mobiilireitti vie matkalle Tampereen historiaan

Tue, 29 Sep 2009 09:29:00 GMT

Iida-mobiilireitti tutustuttaa Tampereen historiaan

Iida-mobiilireittipalvelu opastaa käyttäjänsä 1900-luvun alkuun ja kuljettaa läpi historiallisen Tampereen.

Lapsiperheille suunnattu kirkkoreitti alkaa Väinö Linnan aukiolta ja päättyy Amurin työläismuseokortteliin. Puuvillatehtaan Iida-tytön matkassa kuljetaan Finlaysonin kirkon ja Pikkupalatsin kautta Hämeenpuistoon, jossa tutustutaan Tampereen maamerkkeihin Iidan näkökulmasta.

Kännykkään ladattava reitti on kolmiulotteinen ja havainnollinen. Se näyttää rakennukset, kadut ja korttelit. Iida liikkuu ja opastaa käyttäjää kartan solmukohtiin, joissa on sisältöä. Iida kasvaa, kun kohdetta lähestytään, ja Iidan kuvaa näpsyttämällä pääsee käsiksi reitillä oleviin tietoihin.

Seikkailu perheille

Iidan avulla pääsee tutustumaan Tampereen historiaan lapsen näkökulmasta. Kuvat ja piirrokset sekä itse tarina on tehty pieniä käyttäjiä ajatellen. Reitillä pääsee tutustumaan sellaiseen Tampereen historiaan, joka ei näy.

Noin puolentoista kilometrin reittiin kuluu rauhallisesti kävellen aikaa reilu tunti. Reitiltä voi poiketa kesken matkan ja palata takaisin tai kävellä vain osan reitistä. Reitin varrella oleva Finlaysonin kirkko toimii Lasten katedraalina ja on avoinna sunnuntaisin kello 12–18 ja 29. marraskuuta alkaen loppiaiseen saakka päivittäin kello 12–18. Aleksanterin kirkkoon pääsee tutustumaan joka päivä kello 11–18.

Reitti on maksuton käyttäjilleen. Iida toimii tällä hetkellä Nokian ja Samsungin Symbian S60 5th edition älypuhelimissa, joista on GPS-vastaanotin.

Toteutus ja asennus

Reitin on teknisesti toteuttanut ja sisällön muokannut tamperelainen Citynomadi Oy. Se toteutti reitin sisällön ja ulkoasun keväällä 2009 yhdessä yhdentoista Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston opiskelijan kanssa.

Tampereen seurakuntien kanssa yhteistyönä syntynyt idea historiallisesta reitistä on Citynomadi Oy toimitusjohtaja nMerja Taipaleenmäen mukaan ainutlaatuinen.

Iidan voi ladata Citynomadin sivuilta. Sivuilla on tarkat asennusohjeet.

Tampereen seurakuntien Iida-sivulle kerätään linkkejä ja materiaalia reitin varrrella olevista kohteista. Näin reittiin voi tutustua jo etukäteen tai palata sen yksityiskohtiin kävelyn jälkeen.

Tutustuminen Tampereen päivänä

Tampereen seurakunnat ja Citynomadi Oy opastavat ryhmiä reitillä Tampereen päivänä 4. lokakuuta kello 12.00–14.30 puolen tunnin välein. Reitin alkupiste on Väinö Linnan aukio Finlaysonin alueella.
Omaan Nokia 5800:an saa asennuspaketin paikan päällä. Omaa puhelinta reitinkatseluun ei kuitenkaan välttämättä tarvita, vaan reitille voi osallistua myös ryhmässä.

Valtuusto hyväksyi strategian ensimmäisen osan

Fri, 25 Sep 2009 07:39:00 GMT

Strategian ensimmäinen osa hyväksyttiin

Valtuusto hyväksyi 24.9. Tampereen seurakuntayhtymän strategian ensimmäisen osan. Se käsittää mission, vision, arvot, strategiset suuntaviivat ja kärkihankkeet vuoteen 2015.

Reilusti kristitty -strategiasta hyväksyttiin pidempi, taustoittava osa ja sen tiivistelmä, jota tullaan pitämään esillä erillisenä "käyntikorttina".

Seurakuntien talous pysynyt tasapainossa

Yhteiselle kirkkovaltuustolle esiteltiin seurakuntayhtymän taloustilannetta. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi korjatun talousarvion jo 11. kesäkuuta valtuuston valtuuttamana. Tarpeen oli kuitenkin esittää valtuustolle vielä 2009 talousarvio korjattuna ja päivitettynä versiona.

Hallintojohtaja Matti Ilveskoski kertoi, että talous on kehittynyt elokuun loppuun mennessä jopa odotettua paremmin. Kirkollisverotuloja on kertynyt prosentti enemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Toisaalta yhteisövero on miinuksella 17 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verotulot ovat Tampereella kertyneet kaiken kaikkiaan seurakuntien keskiarvoa paremmin.

Kukin yksikkö on jo tänä vuonna joutunut tarkastelemaan tulojaan ja menojaan säästöjen aikaansaamiseksi. Säästöt on laskettu kaikille yksiköille samalla juustohöyläperiaatteella. Mikäli yksikkö ei tänä vuonna pääse tavoitteeseensa, sen on etsittävä säästöt vuoden 2010 aikana.

Hautamaksut nousevat

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti nosta hautamaksujen hintoja. Korotus perustuu seurakuntayhtymän talouden tasapainottamiseen ja valtakunnallisiin tilastovertailuihin. Korotukset painottuvat pääosin uurnahautoihin.

Strategian 1. osa ( missio, visio, arvot, strategiset suuntaviivat ja kärkihankkeet vuoteen 2015), pdf-tiedosto
Strategian taustoittava osa ja sen tiivistelmä, pdf-tiedosto

Laituri tukee työttömiä verkossa

Tue, 22 Sep 2009 07:09:00 GMT

Laituri tukee työttömiä verkossa

Keväällä työttömäksi jäänyt Pekka Peltonen pitää Laituri-sivustoa hyvänä avauksena kirkolta. Palvelu kaipaa kuitenkin kehittämistä. Laituri ei saa jäädä pelkästään kohtauspaikaksi, vaan se vaatii jatkoyhteyksiä Kuva: Hannu Jukola

Verkkopalvelu Laituri, www.laiturille.fi, tarjoaa tukea ja tietoa työttömille, irtisanotuille ja lomautetuille. Laiturin keskustelupalstalla voidaan jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Keskusteluissa on mm. kommentoitu valtakunnan päätöksentekoa ja pohdittu arjessa selviytymistä.

Keskustelualueen lisäksi Laiturin tietopaketista löytyvät muun muassa työvoimatoimiston sekä talous- ja velkaneuvonnan yhteystiedot. Keskusteluapua ja hengellistä tukea ohjataan hakemaan esim. Tampereen seurakuntien päivystävältä papilta sekä Palvelevasta puhelimesta ja netistä.

– Tämän taantuman aikana on huomattu, että suurin osa irtisanotuista tai lomautetuista ihmisistä jää tavoittamattomiin. Nyt ei hakeudu kovin innokkaasti esimerkiksi työttömien yhdistysten toimintaan. Tavoitteena on, että nämä internetin käyttöön tottuneet nuoret ihmiset tavoitettaisiin verkkopalvelun avulla, kertoo työpaikkapastori Juha Mattila Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä

Tänä syksynä palvelun pitäisi Tampereen ja Turun lisäksi laajentua myös muihin seurakuntiin. Tavoitteena on, että seurakunnat tuottavat omia sivuja, joissa kerrotaan työttömille suunnatusta toiminnasta ja paikallisista palveluista.

– Hankkeella on ollut myös työllistävä vaikutus, sillä sivuston teknisestä toteutuksesta on vastannut Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry:n mediapaja, iloitsee työpaikkapastori Ilmari Karjalainen Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä.

Työttömyys on uhka mielenterveydelle

Lisääntyneet irtisanomiset ovat luoneet tilanteita, joissa henkilöstö tarvitsee erityistä tukea. Työpaikat pyytävät entistä useammin konsultaatiota ja luentoja.
Mattilan mukaan vertaistuen saaminen samassa tilanteessa olevilta ihmisiltä on hyvin tärkeää.
– Ihmisten mielenterveys on todella kovalla koetuksella etenkin, kun eläminen on toimeentulotuen varassa. Tämä on monen ihmisen todellisuutta nykyisin Suomessa.
Laituri syntyikin vertaistuenajatuksesta.

Ilmari Karjalainen korostaa, että Laituri on työttömälle yksi väline saada tietoa ja tukea.
– Toivon, ettei kukaan työtön jää vain tietokoneen taakse. Tärkeintä olisi pitää yllä omaa tieto–taitoa, kouluttautua, olla aktiivinen sekä pitää huolta itsestään ja sosiaalisista suhteistaan.
– Seurakuntaan voi aina ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella. Diakoniatyön ruokailut ja RuokaNysse tarjoavat aineellista apua, muistuttaa Karjalainen.

”Sivusto kaipaa vielä kehittämistä”

Keväällä työttömäksi jäänyt Pekka Peltonen pitää Laituri-sivustoa hyvänä lähtökohtana.
– On hyvä, että kirkko tukee työttömiä. Sivusto kaipaa kuitenkin kehittämistä ja sille pitäisi saada aktiivinen ilme. Laituri ei saa jäädä pelkästään kohtauspaikaksi, vaan se vaatii jatkoyhteyksiä eli kontakteja ja linkkejä työnhakuun ja kouluttautumiseen.

Palvelun tulisi olla käytännönläheinen ja lähellä ihmistä.
– Työttömäksi jääminen voi olla niin kova järkytys, että käytännön asioiden hoitaminen voi unohtua. Sivustolla voisi esimerkiksi olla lista asioista, jotka työttömän on ensimmäisenä tehtävä.

Verkkopalvelun vertaistukea Peltonen pitää hyvänä asiana, mutta mikään ei kuitenkaan korvaa aitoja ihmissuhteita ja vuorovaikutusta.
– Kirkon on elettävä ihmisten arjessa ja ilman toimivaa diakoniatyötä se ei pärjää.

Työpaikkapapit tukevat henkilöstön jaksamista työpaikalla

Tampereen seurakuntien työpaikkapapit toimivat 12 pirkanmaalaisessa yrityksessä. Työpaikkapappien mukaan tämän laman piirre on ollut, että yritykset hakeutuvat edellistä lamaa ahkerammin seurakuntien työpaikkatyön asiakkaiksi.

Työttömien ja lomautettujen verkkopalvelu Laituri löytyy osoitteesta www.laiturille.fi
http://www.tampereenseurakunnat.fi/yhteiskunnallinentyo/tyopaikkatyo

Lähetysjuhlat onnistuivat useilla mittareilla mitattuina

Fri, 18 Sep 2009 09:44:00 GMT

Lähetysjuhlat onnistuivat useilla mittareilla mitattuina

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli 17.9. 2009 kokoukseen Lähetysjuhlin onnistumista ja anoi talousarviomuutoksena yhteiseltä kirkkovaltuustolta noin 45 000 euroa kulujen kattamiseen

Kesäkuun ensimmäisenä viikonvaihteena pidetyt Lähetysjuhlat, jotka olivat samalla seurakuntien lähetystyön 150-vuotisjuhlat, onnistuivat monella tavalla.

Tampereella juhlat pidettiin keskellä kaupunkia city-tapahtumana, koska juhlille haluttiin näkyvyyttä ja myös yleisöä, joka ei ehkä olisi osallistunut perinteisille juhlille.
Yhteenlaskettu kävijämäärä kasvoi 89 prosenttia Oulussa ja Hyvinkäällä pidettyihin juhliin verrattuina. Kävijämäärää kasvatti osaltaan tilaisuuksien iso määrä. Kolmen päivän aikana järjestettiin 112 tapahtumaa, jossa ei ole mukana ruotsinkieliset juhlat eikä rippikouluralli.

Iso asia oli myös lapsiperheiden ja nuorten aikuisten osallistuminen juhliin. Myös mediajulkisuus, mikä osittain johtui juhlavuodesta, oli merkittävästi laajempaa kuin aikaisemmin.
Tilaisuuksissa kävi kaikkiaan 24 850 henkeä.

TT Juha Kauppinen tutki haastattelijoiden kanssa juhlille tulijoiden tuntoja uudentyyppisestä lähetysjuhlasta. Perinteistenkin kokemus juhlista oli myönteinen. Ohjelma koettiin monipuoliseksi, musiikki sai erityistä kiitosta.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt täysin nappiin. Juhlapaikat olivat monen mielestä liian kaukana toisistaan. Ratinan stadionilla pidetyt suurien ohjelmakokonaisuuksien aikataulut eivät pitäneet. Ratinan stadion oli jälkikäteen katsottuna huono paikka, jota hyytävä ilma vielä pahensi.

Tampereen seurakuntien taloudellinen satsaus Lähetysjuhliin oli 242 000 euroa. Kolehdit tuottivat noin 51 000 euroa. Tähän eivät sisälly Lähetysjuhlan myynneistä saadut tuotot.

Talousarviossa on pysytty

Keväällä Tampereen seurakunnat päättivät, että kuluvan vuoden aikana yksiköt säästävät miljoona euroa. Seurakuntayhtymän talous on kehittynyt korjatun talousarvion mukaisesta, kun kolme neljännestä ajasta on kulunut. On kuitenkin huomattava, että kulut ja tuotot eivät kerry tasaisesti.

Verotulot ovat edellisvuoteen verrattuna vähentyneet elokuun loppuun mennessä. Ansio-ja pääomaveroja on kertynyt 23.5 miljoonaa euroa; viime vuonna luku oli 23.2 miljoonaa. Tämä on 4.4 % enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroja on tilitetty 3,2 miljoonaa, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 3,9 miljoonaa. Vuoden 2009 talousarviossa arvioitu verotulojen kertymä on 35.2 miljoonaa 3.1 % edellisvuotta vähemmän.

Tampereen Lääkärikeskus seurakuntien työterveyspalveluiden tuottajaksi

Tampereen työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi valittiin Tampereen Lääkärikeskus Oy tammikuun alusta 2010 vuoden 2013 loppuun asti. Optiona on vuosi 2014.

Peräkonttikirppis tuotti diakonialle 8000 euroa

Mon, 14 Sep 2009 06:53:00 GMT

Peräkonttikirppis tuotti diakonialle 8000 euroa

Tampereen seurakuntien diakoniakeskus järjesti yhdessä kaupunkilehti Moron kanssa Tampereen keskustorille peräkonttikirppiksen sunnuntaina 13.9. Keskustori pakattiin täyteen autoja, joiden konteista kirpputoritavaraa myytiin. Upea syyssää suosi tapahtumaa.
- Väkimäärää on vaikea arvioida, mutta jossakin 10 000 – 20 000 tamperelaisen määrässä liikuttiin, arvio Moro-lehden vastaava tuottaja Jari Mylläri.
Ennakkoon paikkansa ostaneita myyjiä oli paikalla 400. SuurellaSydamella.fi -vapaaehtoiset järjestivät tapahtumaan kahvilan ja makkaranmyynnin. Teatterineuvos Eila Roine oli paikalla myymässä vanhoja laukkujaan. Näiden tuotto meni diakonian antamaan elintarvikeapuun Tampereella.
- RuokaNysse sai tapahtumasta arviolta 8000 euron potin sekä mahtavasti näkyvyyttä. Olimme liikkeellä "Liity Hyvään!" -teemalla, sillä haluamme tarjota tamperelaisille erilaisia mahdollisuuksia tehdä hyvää, kertoo diakoniajohtaja Matti Helin.
- Peräkonttikirppis on harvinaisen eettinen ja ekologinen tapahtuma. Mukana olemalla voi säästää luontoa kierrättämällä tavaroitaan ja auttaa tamperelaisia avuntarvitsijoita. Torille pääsee sujuvasti julkisilla kulkuvälineillä. Jotkut myyjät olivat tulleet paikalle auton sijasta vetäen peräkärryä polkupyörällä.
- Diakoniakeskus mielellään hankkiutuu kumppaniksi vähän yllättävien tahojen ja asioiden kanssa. Näin saamme diakonian ajatuksia paremmin perille. Olemme muun muassa tehneet yhteistyötä jalkapallojoukkue Tampere Unitedin kanssa, Matti Helin sanoo.

Kyttälä palvelee nuoria keskustassa

Mon, 07 Sep 2009 08:38:00 GMT

Kyttälä palvelee nuoria keskustassa

Nuorisotyötä tekevät Laura Suomela, Tiina Mäkinen ja Minnamaria Tammisalo toivovat, että nuoret löytäisivät nuorten toiminnasta oman paikkansa. Kuva Janne Ruotsalainen

Tampereen keskustan seurakuntien nuorisotyö on yhdistänyt voimavaransa. Yhteistyössä ovat Kalevan ja Pyynikin seurakunnat sekä Tuomiokirkkoseurakunta.
– Tavoitteena on luoda keskustaan toimiva nuorisokeskus, joka tarjoaa tamperelaisille nuorille mielekästä tekemistä ja rohkaisee heitä hengelliseen kasvuun, kertoo nuorisopastori Minnamaria Tammisalo Tuomiokirkkoseurakunnasta.
– Yhteistyön aloittaminen on käynyt luontevasti, sillä nuorisotyöntekijöillä on voimakas kutsumus tehdä tätä työtä sekä yhteisiä näkemyksiä, miettii Tiina Mäkinen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Pyynikin seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja.
Kalevan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Laura Suomela iloitsee yhteistyöstä erityisesti siksi, että Kalevan nuorisotyön tilaongelmat poistuvat Kyttälän nuorisokeskuksen myötä.
Työntekijöiden mukaan nykyisten seurakuntarajojen noudattaminen ei ole luontevaa nuorisotyössä.
– Nuoret kulkevat ja tulevat sinne, missä on tarjolla mielenkiintoista toimintaa ja sisältöä. Keskustaan tullaan lähiöistä ja naapurikunnistakin. Nuorille tehdyn kotiseurakuntakyselyn mukaan käytännön syyt vaikuttavat kaikkein eniten seurakuntayhteyden muodostumiseen, selvittää Mäkinen.

Tarjontaa viikon jokaisena päivänä

Keskustan seurakuntien jatkorippikoulu kokoontui leirille Ilkon kurssikeskukseen elokuun lopulla. Keskustan nuortenillat alkavat 9. syyskuuta klo 18.
Kuva Janne Ruotsalainen

Kyttälänkatu 1:ssä toimiva nuorisokeskus tarjoaa nuorille toimintaa lähes jokaisena päivänä.
– Nuoret harrastavat nykyisin niin paljon kaikkea, että yksi seurakunnan nuortenilta jää helposti muiden harrastusten jalkoihin. Kun seurakunnalla on paljon vaihtoehtoja nuorille, mukaantulo on mahdollista, miettii nuorisotyönohjaaja Ari Santaharju, joka vastaa uudistetun God’s Gas mooria -kahvilan toiminnasta.

Lokakuun 2. päivänä avautuva yökahvila tarjoaa nuorille turvallisen paikan perjantai-iltaisin kello 20–01.– Kahvila on pistäytymispaikka, mutta siellä voi myös oleilla koko illan. Kahvilassa on mahdollisuus kuunnella musiikkia, pelailla, tavata muita nuoria, keskustella aikuisten ohjaajien kanssa, hiljentyä ja tutustua seurakuntien nuorisotyöhön, kertoo Santaharju.

Yökahvilan lisäksi nuorisokeskuksen tarjontaan kuuluvat Preikkari eli nuorten rukousillat, Raamis eli raamattuopetus, nuortenillat, isoskoulutus, apuopekoulutus, K–18 -illat ja Lakko eli lauantaikirkko nuorille Vanhassa kirkossa.
– Musiikista kiinnostuneilla nuorilla on mahdollisuus tulla soittamaan tai laulamaan nuortenkeskuksen yhtyeeseen eli Housebandiin, joka soittaa nuortenilloissa ja yökahvilassa. Lisäksi on tarjolla leirejä ja retkiä noin kerran kuukaudessa, luettelee Laura Suomela.

Toiminnassa pidetään sanoma kirkkaana

Nuorisotyön tiimi toivoo, että nuoret löytäisivät nuortenilloista oman paikkansa ja hengellisen kodin.
– Hengellistä ravintoa tarjotaan monessa muodossa, mutta sisältö on aina sama. Emme panttaa kristillisyyttä, vaan pidämme sanoman kirkkaana, sanoo Minnamaria Tammisalo.
Tavoitteena on, että nuoret voisivat kasvaa omassa uskossaan ja tulla kokonaisvaltaisesti mukaan seurakunnan toimintaan. Siihen on pyritty muun muassa isoskoulutuksessa, joka on kokenut uudistuksen Tiina Mäkisen idean pohjalta.

Ari Santaharju on huomannut, että ihmisten vaikeus sitoutua asioihin on siirtynyt myös nuoriin.
– Portit halutaan pitää auki joka suuntaan, mutta samalla ihmisistä tulee juurettomia. Olisi hienoa, jos nuoret huomaisivat, että seurakunta voi tarjota turvallisen ja hengellisen yhteisön, joka kantaa.
Nuoret elävät nykyisin kovan paineen alla samalla tavalla kuin aikuisetkin.
– Kaikkien tulisi pystyä, jaksaa, osata ja ehtiä kaikkea mahdollista. Nuorten on vaikea uskoa arkipäivän armoa todeksi, ja siinä meillä seurakunnan työntekijöillä on tekemistä, miettii Tiina Mäkinen.

Kirsi Airikka

Katso lisätietoja keskustan toiminnasta: www.katakombi.fi
Lisätietoja Tampereen seurakuntien nuorisotoiminnasta myös: www.trevlut.net
ja liikuntakasvatustyöstä: www.stplayers.com

Tampereen seurakuntien määrä voi vähentyä

Fri, 04 Sep 2009 08:54:00 GMT

Tampereen seurakuntien määrä voi vähentyä

Tampereen seurakuntien määrä voi olla vuonna 2012 joko kaksi tai kuusi nykyisen 11 seurakunnan sijaan.

Kahden seurakunnan seurakuntayhtymän ja kuuden seurakunnan seurakuntayhtymän mallit olivat esillä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 3.9., mutta neuvosto lähetti asian uuteen valmisteluun.

Neuvosto pyysi vielä selvennystä suunnittelutoimikunnalta johtamisjärjestelmästä sekä toiminnallisista ja hallinnollisesta rakenteista ennen kuin malleista pyydetään lausunnot seurakuntaneuvostoilta ja johtokunnilta.

Loppusuoralla kuuden ja kahden seurakunnan mallit

Tampereella hallinnollista uudistusta on työstetty kolmen vuoden ajan strategiatyöskentelyn yhteydessä. Strategia ei ole vielä valmis, mutta työskentely on tuonut esille hallintorakenteita ja toimintatapoja, joihin pitää puuttua.

Rakennemalleja on esitetty tässä vaiheessa kaksi: kuuden seurakunnan seurakuntayhtymä (viisi seurakuntaa ja ruotsinkielinen seurakunta) ja kahden seurakunnan, ruotsinkielisen seurakunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

Uudistuksen jälkeenkin Tampereella on vähintään kaksi seurakuntaa, sillä ruotsinkielisen seurakunnan asema on turvattu kirkko- ja kielilaissa. Lisäksi ruotsinkielinen seurakunta haluaa pysyä Porvoon hiippakunnan alaisena.

Seurakuntien lukumäärää määriteltäessä ja rajoja muodosteltaessa huomioidaan kulkuyhteyksien ja toimitilojen käyttö niin, että kullekin seurakunnalle tulee yksi pääkirkko. Kukin seurakunta jaetaan 3-6 aluetiimiin, jossa seurakuntatyö toteutetaan. Rajoja ja jakoja ei ole vielä mietitty tai määritelty, vaan se on edessä, kun hallintomalli on hyväksytty.

Lisäksi strategiassa on hahmoteltu yhdessä hoidattavia aloja kuten nuorten aikuisten toiminta tai maahanmuuttajatyö. Tukitoiminnot ovat kolmas osa hallintorakennetta.

Hautauspalvelumaksut nousevat vuonna 2010

Hautaukseen liittyvät maksut nousevat hautauspalvelumaksujen osalta ensi vuoden alusta lukien. Hautojen hoitomaksuja ei koroteta. Syynä korotuksiin ovat vuodelle 2010 asetetut hautaustoimen säästötavoitteet, minkä vuoksi myös tuloja on lisättävä.

Edellisvuosina on hinnoittelussa suosittu uurnahautausta, mutta tällä kertaa tuhkausten hinta nousee enemmän arkkuhautoihin verrattuna.

Ulkopaikkakuntalaiset maksavat edelleen korkeampaa hintaa palveluista kuin tamperelaiset. Tämän hinnoittelun toivotaan vähentävän myös Tampereen krematorioiden kuormitusta, koska Tampereella tuhkataan myös naapurikuntien vainajia.

Lastenkirkko.fi avaa rajoitetun keskustelupalstan

Thu, 27 Aug 2009 08:07:00 GMT

Lastenkirkko.fi avaa rajoitetun keskustelupalstan

Lastenkirkko.fi on esi- ja alakouluikäisille suunnattu lasten oma virtuaalinen kirkkotila. Viime tammikuussa avattu sivusto joutui sulkemaan chat-palvelunsa väärinkäytösten vuoksi. Chat-mahdollisuus tulee nyt muokattuna takaisin. Lastenkirkkoon on lisätty myös uusia toimintoja sekä tuttujen juontajien uusia videoita.

”Lastenkirkossa voi jutella turvallisesti kaverin kanssa valmiiden lauseiden avulla. Kesän aikana palveluun on lisätty hymiöitä, pelejä ja muita toiminnallisuuksia. Tutustumisen arvoinen on esimerkiksi kirkon kryptaan lisätty upouusi Tarinalaatikko”, kertoo projektisuunnittelija Helka Pärssinen.

”Lastenkirkko on saanut käyttäjiltään paljon positiivista palautetta. Nelisenkymmentä prosenttia vierailijoista viihtyy kirkossa vartista tuntiin”, sanoo Pärssinen.

Lastenkirkko.fi saa syksyllä lisää uusia pelejä, reaaliaikaisen jumalanpalveluksen, pyhäkouluhuoneen sekä virtuaalisen flanellotaulun.

Lastenkirkkoon avataan myös aikuisille suunnatut sivut. Alkuvaiheessa niille kootaan muun muassa varhaiskasvatuksen uskontokasvatusmateriaalia, jota on tehty yhteistyössä kuntien päivähoitajien kanssa. Samoin kirkkopedagogiikasta laaditaan materiaalipaketti esi- ja alkuopettajille.

Lastenkirkkoa ovat olleet rakentamassa Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Kaarinan sekä Vantaan seurakuntayhtymät, Seurakuntien Lapsityön Keskus ry ja PTK - poikien ja tyttöjen keskus sekä Kirkkohallituksen Hengellinen elämä verkossa -hanke.

www.lastenkirkko.fi

Seurakunnat mukana EM-jalkapallohumussa

Fri, 21 Aug 2009 06:21:00 GMT

Seurakunnat mukana EM-jalkapallohumussa

Tampereen seurakunnat on mukana menossa jalkapalloilun naisten EM-turnauksessa tulevana viikonloppuna. Tampereen seurakunnat järjestää kisahartauden sunnuntaina 23. elokuuta kello 14 Keskustorin Vanhassa kirkossa. Hartauden pitää Minnamaaria Tammisalo ja musiikista huolehtii kanttori Paula Sirén.

Seurakuntien liikuntakasvatustyön St. Players -joukkue pelaa jalkapalloa sekä St. Players Angels -cheerleaderit esiintyvät kisahartauden jälkeen kello 16–18 Keskustorin EM-tapahtumatorilla.
– Tampereen ev.lut. seurakuntien liikuntakasvatustyö on naisten jalkapallon EM-kisoissa mukana ihmisten keskellä osana isoa urheilutapahtumaa. Haluamme rohkaista kaikkia osallistumaan seurakuntien toimintaan. Tervetuloa myös Tuomas-messuun keskiviikkona 26. elokuuta kello 18 Aleksanterin kirkkoon, kutsuu seurakuntien leiri- ja urheilutoiminnanohjaaja Ari Santaharju.

Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kilpailuihin lukeutuva naisten EM-lopputurnaus pelataan Suomessa 23.8.–10.9.2009. Pelipaikkoina ovat Helsinki, Lahti, Tampere ja Turku. Ratinan stadionilla pelataan B-lohkon ottelut. Ensimmäisessä Tampereen ottelussa kohtaavat Saksa ja Norja maanantaina 24. elokuuta kello 17 Ratinan stadionilla.

Miljoona euroa kv-diakonialle ja lähetystyöhön

Fri, 14 Aug 2009 09:31:00 GMT

Miljoona euroa kv-diakonialle ja lähetystyöhön

Tampereen seurakunnnat jakaa talousarviomäärärahoista kolme prosenttia lähetysjärjestöille ja kansanväliseen diakoniaan. Tänä vuonna jaetaan yhteensä 1 056 000 euroa.

Yhteinen kirkkoneuvosto lahjoitti jo helmikuussa Gazan siviilien auttamiseen 5 000 euroa ja Namibian kirkon perheneuvontakoulutukseen 2 100 euroa, joten 13. elokuuta jaettiin yhteen 1 048 900 euroa.

Tänä vuonna tuki voidaan toteuttaa lähes kaikilta osin paikallisseurakuntien esityksen pohjalta.

Poikkeuksen muodostaa Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (SLEY) annettava tuki. Sen teologiset linjaukset ja yhteistyökäytännöt eivät täytä talousarviomäärärahoista annettavan tuen lisäämistä. Tässä vaiheessa tuki pidetään vuoden 2008 tasolla, jolloin sitä leikattiin tuntuvasti edellisvuosiin verrattuna.
Evankeliumiyhdistyksestä eronnut Evankelinen Lähetysyhdistys kanavoi lähetystyövaransa Suomen Lähetysseuran kautta. Tämän takia SLEY:n rahoista siirrettiin 14 005 euroa Suomen Lähetysseuralle.

Rahoista varattiin 56 000 euroa (5,3 %) kuluvan vuoden aikana tapahtuviin äkillisiin auttamiskohteisiin

Miljoona euroa jaetaan seuraavasti:
Suomen Lähetysseura 452 690 euroa (45,3%
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys 17 000 euroa 1,7%
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 71 735 euroa 7,2%
Evankelisluterilainen Kansanlähetys Kylväjä 60 865 euroa 4,8 %
Suomen Pipliaseura 48 390 euroa 4,8 %
Sanansaattajat 62 855 euroa 6,3 %
Kirkon Ulkomaanapu 286 465 euroa 28,6%

Apua tarvitsevien määrä yllätti diakoniatyöntekijät

Wed, 12 Aug 2009 09:15:00 GMT

Apua tarvitsevien määrä yllätti diakoniatyöntekijät

Syrjäytyminen lähtee usein siitä, että ihminen jää työttömäksi ja masentuu. Monet tarvitsevat kokonaisvaltaista apua, sillä he ovat masennuksensa vuoksi kyvyttömiä hoitamaan asioitaan.
Kuva: Hannu Jukola

– Kysyin esimieheltäni, kerronko suoraan vai kaunistellen, millainen heinäkuu meillä oli Mustassa Lampaassa. Hän kehotti kertomaan totuuden. Muuten tilanteeseen on vaikea saada muutosta, sanoo erityisdiakoniatyöntekijä Salme Asunen.
Kolme työntekijää hoiti heinäkuussa 1500 asiakastapaamista syrjäytyneiden olohuoneena tunnetussa Mustassa lampaassa. Määrä kasvoi 600 tapaamisella edellisten vuosien lomakuukauteen verrattuna.
– Suuren avuntarpeen vuoksi pystyimme tekemään kotikäyntejä vain kaikkein akuuteimmissa tilanteissa, kertoo Asunen.
Suurimmalla osalla Mustan lampaan asiakkaista on sekä mielenterveys- että päihdeongelma.
– Syrjäytyminen lähtee usein siitä, että ihminen jää työttömäksi ja masentuu. Monet asiakkaistamme tarvitsevat kokonaisvaltaista apua, sillä he ovat masennuksensa vuoksi kyvyttömiä hoitamaan asioitaan. Syvästi masentuneelle ei riitä avuksi se, että kunnallinen edunvalvoja maksaa vuokran ja sähkön. Me otamme asiakkaittemme reseptit, haemme lääkkeet apteekista ja jaamme ne. Järjestämme myös ruokaa.
Mustan Lampaan saamat ruokalahjoitukset ovat tulleet tänä kesänä todella tarpeeseen, sillä leipää on hakenut päivittäin satakunta ihmistä.
Näillä ihmisillä on oikeasti nälkä. Kukaan ei tule hakemaan leipää ilman todellista tarvetta, tietää Asunen kokemuksesta.

Palkka ei enää riitä

Töitä on riittänyt poikkeuksellisen paljon myös Harjun seurakunnan alueella.
– Ihmisten ahdinko ja hätä on syvempi kuin 90-luvun laman aikana. Uutta on se, että taloudellisen avun tarvitsijoissa on perheitä, joissa toinen vanhemmista on kotona lasten kanssa ja toinen puolisoista käy työssä. Elinkustannukset ovat nyt niin korkeat, ettei pienituloisten ihmisten talous kestä, jos jääkaappi hajoaa tai tapahtuu jotain muuta poikkeuksellista, kertoo vt. johtava diakoniatyöntekijä Mirja Koskela.
Taloudellisen paineen alla eläminen on johtanut siihen, etteivät ihmiset enää tahdo selviytyä arjesta.
– Olin iloinen lukiessani lehdestä, että sosiaalitoimen pitkiin jonoihin puututaan. Hädänalaisten ihmisten pitää päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää, sillä etuuskäsittelijät tekevät työtä numeroiden kanssa. Tapasin juurin ihmisen, joka oli menettänyt sata euroa kuukaudessa puolen vuoden ajan, koska sosiaalityöntekijä ei ollut arvioimassa hänen kokonaistilannettaan.

Helena Hyvärinen

Nuorten kuvataidetta Tesoman kirjastossa

Thu, 06 Aug 2009 09:36:00 GMT

Nuorten kuvataidetta Tesoman kirjastossa

Lasten ja nuorten Tykkään susta -kuvataidekilpailun satoa on nähtävillä 12. elokuuta saakka Tesoman kirjastossa.
– Kilpailun aiheena on välittäminen, sillä yhteiskunnan tunneilmapiiri tarvitsee välittämistä. Nuoret ovat kuvanneet esimerkiksi perheenjäseniä, ystäviä, idoleita ja lemmikkejä, eli niitä ihmisiä ja asioita, joita he rakastavat ja joista he välittävät, kertoo tamperelainen kuvataideopettaja Minna Hohti.
Kilpailun ja näyttelyn ovat järjestäneet yhteistyössä Tampereen nuorisopalvelut, Tampereen opetuspalvelut sekä Harjun seurakunnan nuoriso- ja lapsityö.
Lasten ja nuorten työt ovat kollaaseja, valokuvia, piirustuksia ja maalauksia.
– Innostus oli valtava, sillä kilpailuun tuli satoja töitä, kertoo Hohti.
Kaikki osallistujat saavat osallistumisdiplomit eli kuviksen harrastustodistuksen. Kilpailun voittajat saavat tiedon henkilökohtaisesti ja lista voittajista ilmoitetaan näyttelyn jälkeen Tesoman kirjastossa. Pääpalkintona on digikamera ja mp3-soitin ja lisäksi jaetaan lukuisia muita palkintoja.
Tesoman kirjasto sijaitsee osoitteessa Kohmankaari 9. Kirjasto on avoinna ma–to klo 11–19, pe klo 9–15.

Vuoden suosituin hääpäivä on 8.8.

Tue, 04 Aug 2009 11:20:00 GMT

Vuoden suosituin hääpäivä on 8. elokuuta

Kirkkojen ovet käyvät tiuhaan 8. elokuuta. Hääparit suosivat helposti muistettavia päivämääriä, varsinkin jos ne osuvat kesälauantaille. – Elokuun 8. päivä on kesän suosituin vihkipäivä myös Tampereella, sillä kaikkiaan 32 paria sanoo tuona päivänä toisilleen tahdon Tampereen kirkoissa, kertoo rekisteripäällikkö Gun Toivonen Tampereen ev. lut. seurakuntien keskusrekisteristä. Elokuu on suosituin vihkikuukausista. Tampereen seurakunnista on varattu kaikkiaan 125 vihkimistä elokuulle. Suosituimmat vihkikirkot ovat Messukylän vanha kirkko, Finlaysonin kirkko, Tuomiokirkko ja Aleksanterin kirkko. Messukylän vanhassa kirkossa ja Finlaysonin kirkoissa vihitään molemmissa 20 paria, Tuomiokirkossa vihkivalan vannoo 18 paria ja Aleksanterin kirkossa 17 paria.
Kirkollisen vihkimisen voi toimittaa monin eri tavoin. Toimitus luonnistuu yhtä hyvin kotona, hääjuhlapaikan puutarhassa tai keskellä luontoa. Ulapallakin on joskus vihitty. Nuorten aikuisten trendinä on myös yhdistää kastejuhlia häihin, joskus jopa vieraiden yllätykseksi.

Vastavihityt saavat seurakunnalta monipuolista tukea

Kirkollinen vihkiminen on vihkiparille ilmaista. Seurakunta tarjoaa vihkipapin, kirkon, hallintokulut, vihkiharjoituksen sekä vihkikeskustelun häihin liittyvistä seikoista. Suomessa suurin osa vihkimisistä toimitetaan yhä kirkollisen kaavan mukaan seurakunnan palveluna.
Kirkon parisuhdetyössä katsotaan myös häiden jälkeiseen elämään. Vihkipari voi vihkikeskustelun yhteydessä sopia tapaavansa papin kanssa vielä häiden jälkeenkin. Syksyllä 2009 käynnistyy myös Parisuhteen palikat -hanke, joka tarjoaa tukea ja apua ihmissuhteiden kiemuroihin.

Mummot maailmanpyörässä

Tue, 04 Aug 2009 08:28:00 GMT

Mummot maailmanpyörässä

Mummon Kammarin suuri kesäjuhla Keskustorilla huipentui vapaaehtoisten ja työntekijöiden huikeisiin näkymiin maailmanpyörässä.

Muutenkin torilla oli mukavaa ohjelmaa, jossa lauloivat esimerkiksi Sekasirkuttajat, Olli Yliharja, Jouko Mäki-Lohiluoma sekä Kelot ja Tekniikan laulajat. Päivikki ja Peter Dahlman hauskuttivat runoillen ja näytelmäryhmä Mukavat muuten vaan.

Ohjelman juonsi Ahti Jokinen, ja kukkia ojensi kukkaispormestari Maarit Tammisto. Tilaisuus oli osa Tampereen Kukkaisviikkoja.

Kammarin 20-vuotisjuhlavuoden syyskausi alkaa syyskuun alun avajaisjuhlalla Tuomiokirkossa. Sitä ennen järjestetään jo kaksi perehdytyskurssia vapaaehtoiseen vanhustyöhön. Vapaaehtoisia ja heidän autettaviaan olikin juhlayleisössä reilusti.

- Itsehän siitä saa enemmän kuin antaa, arvioi vapaaehtoistyötä yksi talonmies pikkaraisista, Eero Härkönen. Torijuhlassa hän jakoi ilmapalloja.

Asta Kettunen

Mummon Kammarin suuri kesäjuhla 30.7.

Fri, 24 Jul 2009 09:37:00 GMT

Mummon Kammarin suuri kesäjuhla

Senioreiden ja vanhusten suurta kesäjuhlaa vietetään Kukkaisviikolla Keskustorilla torstaina 30. heinäkuuta kello 14-16. Juhlan ohjelmassa on luvassa konsertteja, lausuntaesityksiä sekä reipasta yhteislaulua. Juhlan juontaa näyttelijä Ahti Jokinen. Esiintymässä ovat muun muassa Lulu Tanhuanpää, Jouko Mäki-Lohiluoma, Tuula Kivistö ja Sekasirkuttaja-kuoro sekä Vapaa teatterista Petra Pälmä ja Mari Anttonen. Kesäjuhlassa ovat mukana myös vuoden 2009 kukkaistyttö Leena Blom ja kukkaispormestari, Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto.

Kukkaispormestarin valttina inhimillisyys

Mummon Kammarin toiminnanjohtaja Maarit Tammisto on Tampereen 26. Kukkaispormestari. Hän avaa Kukkaisviikot Keskustorilla perjantaina 24.7. ja on mukana kruunaamassa kukkaiskuninkaallisia Koukkuniemen vanhainkodissa. Avajaisten yhteydessä järjestettävän kukkaishuutokaupan tuotto lahjoitetaan Mummon Kammarin vapaaehtoistoiminnalle.

Kukkaispormastarin valinnan tehnyt Tampere Tunnetuksi haluaa samalla antaa tunnustuksen kaikille Mummon Kammarin vapaaehtoistyötä tekeville.

– Arvostamme Maarit Tammiston suurta henkilökohtaista panosta toiminnan synnyttämisessä ja kehittämisessä. Vahva usko siihen, että aina löytyy tavallisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa toisia arjen askareissa tai helpottaa yksinäisen oloa, on vienyt häntä eteenpäin silloinkin, kun autettavia on ollut paljon tai resurssit ovat olleet rajalliset, perustelee yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Eija Tahvanainen.

Tammisto puolestaan kokee nimityksen arvostuksena kaikelle kaupungissa tehtävälle vapaaehtoistyölle.

Mummon Kammari auttanut jo 20 vuotta

Tampereen seurakuntien Mummon Kammari täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Maarit Tammisto oli mukana ideoimassa ja perustamassa vapaaehtoisen vanhustyön keskusta vuodesta 1984 lähtien. Yli tuhannen vapaaehtoisen lisäksi Kammaria tukevat monet yritykset, yhteisöt ja yksityiset.

Tutustu Tiekirkkoihin

Tue, 21 Jul 2009 08:16:00 GMT

Tutustu tiekirkkoihin

Tiekirkot ovat levähdyspaikkoja, jonne matkailija tai oman paikkakunnan ihmiset voivat poiketa hiljentymään. Tampereella tiekirkkoina toimivat Viinikan ja Finlaysonin kirkot.

Kirkkojen mielenkiintoinen historia ja arkkitehtuuri houkuttaa kävijää tutustumaan kirkkoihin oman kiinnostuksensa pohjalta. Viileässä kirkossa voi myös vilvoitella hetken, karistaa kuuman automatkan pölyt harteiltaan ja nauttia kirkon rauhaisasta tunnelmasta.
Viinikan kirkon kesäoppaana toimii Katri Vartiainen. Hänen mukaansa ihmiset kiinnittävät huomiota siihen, että kirkko poikkeaa perinteisistä suomalaisista kirkoista.
- Usea kävijä on todennut, että tämä näyttää luostarimaiselta. Yleensä kysytään myös miksi täällä on alttaritaulun sijasta alttaripatsas, Katri Vartiainen kertoo. Viinikan kirkosta löytyvät hakaristit ovat aiheuttaneet hämmästelyä.
- Tällöin saan kertoa, että rakennus on ajalta ennen kuin hakaristi sai huonon maineensa. Täällä se on eräänlaisena ristinä, joka esiintyy tähden rinnalla, Katri Vartiainen sanoo.

Viinikan kirkkoon voi käydä tutustumassa 7.8. asti maanantaista perjantaihin kello 10 - 18. Tiekirkkokahvila palvelee kävijöitä seurakuntasalissa.

Finlaysonin kirkko on auki päivittäin kello 10-18. Lauantain iltapäivät ovat varattu kirkollisille toimituksille. Vuodesta 1996 kirkko on toiminut Lasten katedraalina, jossa Raamatun kertomuksia on havainnollistettu myös pienoismaailmoita rakentaen, ja kesästä 1998 alkaen Lasten tiekirkkona. Kirkkoon on ajalla 21.5.- 31.8. rakennettu raamatunkerronta-alttareita teemalla "Kaikille tilaa riittää".

Ahdistaako kesä?

Fri, 03 Jul 2009 06:42:00 GMT

Ahdistaako kesä?

Evankelis-luterilaisen kirkon Palvelevassa puhelimessa kuka tahansa voi purkaa taakkaansa nimettömänä. Numerot ovat 01019 0071 suomenkielisille ja 01019 0072 ruotsinkielisille. Puhelin päivystää su–to klo 18–01, pe ja la 18–03. Ruotsinkielinen päivystys on joka ilta klo 20–24.

Kaikki Palvelevassa puhelimessa käydyt keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia.

Verkkoauttamispalvelu taas löytyy osoitteesta www.verkkoauttaminen.fi. Voit lähettää nimettömänä ja luottamuksellisesti viestin, jossa voit kertoa mieltäsi painavista asioista. Viestiisi vastataan viiden päivän kuluessa. Vastaajat ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoisia. Myös he toimivat nimettömästi.

Aamukorva auttaa valvovia

Tampereen Kaupunkilähetyksen Aamukorva on varhain aamulla päivystävä puhelin, jonka tavoitteena on helpottaa yksin valvovien ihmisten levottomuutta.
Aamuyöllä ajatukset voivat pyöriä samaa kehää ja valvottaa. Keskustelu toisen ihmisen kanssa auttaa järjestämään omia ajatuksia. Kun asiat ovat liian henkilökohtaisia jaettavaksi tuttavan kanssa, tai kukaan ei muuten tunnu kuuntelevan, Aamukorva on kuulolla joka päivä kello 5–9 numerossa (03) 213 3533.

Vapaaehtoiset päivystävät Aleksanterin kirkossa koko kesän

Aleksanterin kirkon tiloissa toimiva Avoin kirkko on avoinna arkisin kello 11-18. Kirkkoon voi poiketa hiljentymään tai keskustella päivystävien vapaaehtoisten kanssa.

Avoimen kirkon vapaaehtoiset tarjoavat lähimmäisen apua tavallisen ihmisen taidoilla 31.8. saakka joka arkipäivä kello 12-18.

Päivystävä pappi tavattavissa arkipäivisin kello 16-18.

Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus auttaa pari- ja perhesuhdeasioissa.

Seurakuntasi diakoniatyöntekijän puoleen voit kääntyä esimerkiksi kokiessasi yksinäisyyttä, läheisen kuoleman, sairautta, mielenterveydellisiä- tai päihdeongelmia. Diakoniatyön työntekijöiden yhteystiedot voi etsiä ammattiryhmähaulla diakoniatyöntekijät.

Harjun vanhan kirkon lukko on löytynyt

Thu, 18 Jun 2009 11:06:00 GMT

Harjun vanhan kirkon lukko on löytynyt

Noin 160 vuotta sitten kadonnut Harjun vanhan kirkon lukko on löytynyt Villilän tilalta Epilästä. Lukko palautetaan seurakunnalle Gaddin kappelin jumalanpalveluksessa juhannuspäivänä 20. kesäkuuta.
– Äskettäin on käynyt ilmi, että Villilän suvun ja Harjun seurakunnan historiat nivoutuvat yhteen jännittävällä tavalla. Harjun 1800-luvun puolivälissä puretun kirkon lukko on löytynyt Villilän tilalta, kertoo Harjun kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen.

Lukon löysi tilan varastoista isäntä Pekka Villilä.
– Lukko on ollut käytössä tilalla vuonna 1893 rakennetun viljamakasiinin ovessa. Asiasta tiesivät ainakin isoisäni ja isäni. Viljamakasiini purettiin jo 1970-luvulla, mutta vasta nyt lukko löytyi.
Pekka Villilällä ei ole tietoa, missä lukko on ollut kirkon purkamisen ja viljamakasiinin rakentamisen välillä.

Tampereen seurakuntien historiaa kirjoittava emeritustuomiorovasti Voitto Silfverhuth kertoo, että Harjun kirkko purettiin vuonna 1858. Pirkkalan emäseurakunta oli rakentanut uuden kirkon Nokialle vuonna 1838 ja päätti lakkauttaa Harjun kappeliseurakunnan vuonna 1839. Ylöjärven kirkon palon vuoksi kappelikirkon käyttö kuitenkin jatkui vuoteen 1850. Puretun kirkon hirsistä rakennettiin koulu hautausmaan laitaan Epilään. Kirkon materiaaleista rakennettu lasikuisti on edelleen olemassa koulurakennuksessa.

– Lukon löytyminen on hyvin kiinnostava asia. Nyt on pidettävä huolta, että lukko säilytetään huolellisesti ja se saadaan esille. Kirkollisten esineiden museointi on muutenkin asia, josta on pian keskusteltava Tampereen seurakuntayhtymässä, miettii Silfverhuth.

Lukko on sepän takoma ja se painaa kuusi kiloa. Pekka Villilän mukaan on mahdollista, että lukko olisi kirkon alkuperäinen lukko, jolloin se olisi valmistettu jo 1600-luvulla. Harjun kappeliseurakunnan perustamisesta ei ole säilynyt asiakirjaa, mutta sekä kappeliseurakunnan että kirkon tiedetään olleen olemassa jo vuonna 1639.

Gaddin kappelin juhannuksia vietetty vuodesta 1986

Lukko luovutetaan Harjun seurakunnalle Gaddin kappelin jumalanpalveluksen yhteydessä juhannuspäivänä 20. kesäkuuta kello 10. Gaddin kappeli sijaitsee Epilässä vanhan puretun kirkon paikalla, osoitteessa Nokiantie 22. Saarnan pitää kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen. Jumalanpalveluksen liturgina toimii Kristiina Hyppölä ja kanttorina Lasse Kautto.

Gaddin kappelin juhannusjumalanpalveluksia on vietetty Harjun seurakunnassa vuodesta 1986. Juhannuskirkon panivat alulle pastori Jukka-Pekka Ruusukallio sekä Voitto Silfverhuth, joka tuolloin toimi Harjun kirkkoherrana.

Gaddin suvun 1700-luvun jälkipuoliskolla valmistunut kappeli on ainoa jäljellä oleva muistomerkki vanhasta hautausmaasta. Kirkosta muistuttamaan on paikalle pystytetty kivi, johon on hakattu vuosiluvut 1639–1858 ja sanat ”Pyhä, Pyhä, Pyhä on Herra Jumala Zebaot.”

Harjun seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Järvinen vas., Voitto Silfverhuth, Pekka Villilä ja Martti Villilä kokeilevat avainta lukkoon.
Kuvat Janne Ruotsalainen

Jumalanpalvelukseen on linja-autokuljetus Harjun alueella

1. Linja-auto:
9.15 Tahmelan kaupan edusta
9.25 Peurankallion palvelutalo
9.30 Pispalan tori
9.35 Pispan palvelukeskus
9.45 Raholan vanhustentalot, Gaddin kappeli

2. Linja-auto:
9.15 Talentti, Halkoniemenkatu
9.20 Lielahden Teboil-Lamminpään Siwa
9.30 Rauhanportti -Myllypuronk.-Haukiluomantie-Tuohikorventie
9.45 Kalkun seurakuntatalo
9.50 Tesoman Länsiportin pysäkki, Gaddin kappeli
Paluu jumalanpalveluksen ja juhannuskahvien jälkeen samaa reittiä.

Tulipalon uhrit hätämajoituksessa kurssikeskuksessa

Tue, 16 Jun 2009 13:18:00 GMT

Tulipalon uhrit hätämajoituksessa kurssikeskuksessa

Nattarin rivitalopalon uhrit on hätämajoitettu Tampereen seurakuntien omistamaan kurssikeskukseen. Väliaikaisen oleskelupaikan on saanut 17 aikuista ja kolme lasta. Heille on myös hankittu vaatteita ja muuta apua.

Perheet saapuivat majoituspaikkaan yöllä aluepelastuslaitoksen valvomon otettua yhteyttä seurakuntien päivystävään puhelimeen. Ratkaisun avun pyytämisestä tekee päivystävä palomestari. Seurakuntien ja aluepelastusviranomaisten yhteistyö lähti liikkeelle henkisen tuen kehittämisenä, mutta se on nyt laajentunut myös käytännön toimiin hätätilanteissa.

– Vuoden aikana olemme hätämajoittaneet tulipalon uhreja jo kaksi kertaa aiemminkin, kertoo seurakuntien valmiuspäällikkö, Härmälän seurakunnan kirkkoherra Antero Eskolin.
– Pelastustoimi on kunnan vastuulla, mutta olemme lähteneet yhteistyöhön siksi, ettei kunnan puhelimeen vastaa yöllä kukaan. Onnettomuuden uhreilla ei välttämättä ole sukulaisia tai muita läheisiä tällä seudulla.

Tulipalo tuhosi rivitalon Kangasalan Nattarissa maanantain ja tiistain välisenä yönä. Kaksikerroksisessa talossa oli viisi asuntoa, joista kolme tuhoutui palossa täysin ja kaksi kärsi pahoja savu- ja vesivahinkoja.

Lähetysjuhlien ristit olivat hittituote

Thu, 11 Jun 2009 12:15:00 GMT

Lähetysjuhlien ristit olivat hittituote

Tampereen seurakuntien vapaaehtoisten Tuhat ristiä Lähetysjuhlille -hanke onnistui yli odotusten. Ristien myyntitulot, yhteensä 9250 euroa, lahjoitetaan kokonaisuudessaan Mauritanian tyttöjen koulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta. Lisäksi Tampereen Tuomas-yhteisö lahjoittaa Tuomas-tuotteiden myynnistä kertyneet 1300 euroa Hankelan nimikkolähettiperheen työn tukemiseen Namibiassa.

– Yhteinen ristiprojektimme onnistui yli odotusten. Kokemus Lähetyskylästä juhlien keskellä oli varsin myönteinen, säästä ja palelemisesta huolimatta. Tuotteet menivät hyvin kaupaksi, mutta eivät kuitenkaan loppuneet kesken. Useat ostajat tiesivät jo etukäteen risteistämme, kiitos tiedotusvälineiden, kertoo hankkeen koordinaattori Pirkko Tuomisto.

– Päällimmäisenä on syvästi kiitollinen mieli Jumalan johdatuksesta ja siunauksesta, jota talkootyössämme saimme kokea. Suuret kiitokset kaikille, jotka halusitte antaa oman panoksenne tähän suureen yhteiseen koitokseen.

Talkoolaiset valmistivat kevään kuluessa tuhat puista ristiä, joista tehtiin rukoushelminauhoja, avaimenperiä sekä ranne- ja kännykkäkoruja. Ristikoruja varten hankittiin muun muassa yli 100 000 puista tai muovista helmeä.

– Risti hiottiin hieman T-kirjaimen malliseksi, joten se on oikein sopiva muisto Tampereella vietetyistä Lähetysjuhlista. Jokainen risti on yksilöllinen ja persoonallinen, kertoo Tuomisto.

Talkootyön eri vaiheissa – suunnittelu ja materiaalien hankinta, sahaaminen, hionta, maalaaminen ja helmituotteiden kokoaminen, viimeistely, myynti – oli kaikkiaan kolmisenkymmentä henkeä. Töitä tehtiin 11 maanantai-iltana ja lauantaipäivän talkoissa. Useat tekivät helmitöitä ja maalaamisia myös kotona.

Ilkka Lapp sahasi kaikki tuhat ristiä. Opettajien Lähetysliitto osallistui talkoisiin valmistamalla sata ristirannerengasta. Töiden ohjaajina toimivat Liisa Tasala, Kirsti Petäjä, Maija Temonen ja Valma Mononen sekä yleiskoordinaattorina Pirkko Tuomisto.

– Tuotteemme oli innostava ja toimiva, ja toivomme maailmalle lähteneitten ristiemme kantavan siunausta mukanaan. Jatkoakin on kovasti kyselty. Sitä mietitään, sanoo Pirkko Tuomisto.

Lähetysjuhlien 150-vuotisjuhlat olivat menestys

Mon, 08 Jun 2009 12:47:00 GMT

Lähetysjuhlien 150-vuotisjuhlat olivat menestys

Kylmä sääkään ei lannistanut ihmisiä, jotka olivat päättäneet osallistua Tampereella pidetyille Valtakunnallisille Lähetysjuhlille. Juhlat onnistuivat monellakin mittarilla tarkasteltuna.

Juhlilla saavutettiin yleisöennätys

Tutkija, Messukylän eläkkeellä oleva kirkkoherra Juha Kauppinen teki juhlilla tutkimusta kävijämääristä ja juhlien sisältöjen annista. Hän on tehnyt vastaavat tutkimukset kahdesta edellisistä juhlista Hyvinkäällä ja viime vuonna Oulussa.

Kolmen päivän aikana haastattelijat tekivät 250 kyselyä ja laskivat väkimääriä. Tämän perusteella päästiin 35 000 kävijään.

Juha Kauppinen kertoi, että nykyisin Lähetysjuhlilla kolmena päivänä on erilainen yleisöt.
– Perjantai oli selvästi tamperelaisten päivä. Lauantaina Ratinaan tulleet ihmiset olivat perinteistä Lähetysjuhlien kävijäjoukkoa. Sunnuntaina Ratinassakin joukko oli nuorempaa kuin edellispäivänä. Nuoria kiinnosti Uudet jaot! –teema ja ulkomaiset puhujat.

Juha Kauppinen totesi, että hän on kiertänyt Lähetysjuhlia vuodesta 70-luvun puolesta välistä lähtien, eikä koskaan ennen Lähetysjuhlilla ole ollut koolla näin suurta joukkoa.
- Tampereella tavoiteltiin nuorempia sukupolvia tuomalla ohjelmateltat Keskustorille. Tämä onnistui ja oli hieno nähdä, kuinka konserttitelttaan jonotettiin kuin kapakkaan.

Haastatteluista kävi myös ilmi, että tamperelaiset tiesivät, että Tampereella on käynnissä Lähetysjuhlat.
– Aika pieni joukko kertoi, etteivät he tiedä, mitä Keskustorilla juhlitaan. Ihmiset osasivat myös yhdistää lähetystyön Namibiaan ja Raamattuun.

Myös media, sekä lehdistö että sähköiset viestimet, oli kiinnostunut Lähetysjuhlista. Viikon aikana Suomen Lähetysseuran ja Tampereen ev.lut. seurakuntien yhteisillä verkkosivuilla vierailtiin noin 9 000 kertaa.

Tamperelaisia siunattiin lähetystyöhön

Tampereen juhlien vahvuuksia oli myös sisällön monimuotoisuus, laatu ja tilaisuuksien määrä. – Meillä oli vahvaa asiaa, joita kerrottiin ennen kaikkea eri puolilta tulleiden yhteistyökumppaneiden suulla. Olimme keskistyneet tiettyihin teemoihin, totesi lähetysjohtaja Seppo Rissanen.

Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla Tampereella siunattiin 11 uutta lähetystyöntekijää Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen työhön. Ratinan stadionilla lauantai-iltana vietetyn messun toimitti piispa Matti Repo.

Joukossa oli myös kaksi tamperelaista, vakuutusvirkailija Elise Lehtinen ja rakennusarkkitehti Jarmo Lehtinen, joka tulevat työskentelemään Pohjois-Namibiassa, Onandjokwen sairaalan peruskorjaustehtävissä.

"Lähetystyössä ovat asetelmat muuttumassa. Enää eivät yhdet ole lähettäjiä,toiset vastaanottajia. Jokainen on mukana niin antamassa kuin saamassa, mikään ei ole kenenkään ikiomaa vaan Jumalan lahjaa. Ja Jumalan lahjat eivät vähene jakamisesta. Päinvastoin juuri jaettuina ne riittävät kaikille", piispa Repo sanoi saarnassaan.

Lähetys on rakkautta, työtä ja jakamista

Mon, 08 Jun 2009 12:09:00 GMT

Lähetys on rakkautta, työtä ja jakamista

– Lähetystyön tukeminen on olennainen osa kristityn elämää. Muistan lähetyskenttien työtä rukouksessa ja antamalla taloudellista tukea keräyskohteisiin, kertoo muoniolainen lääkäri Sohvi Kinnula, joka seurasi uusien lähetystyöntekijöiden siunaamista lauantaina Ratinan stadionilla.

Nuori nainen oli Lähetysjuhlilla mukana nyt kolmatta kertaa.
– Lähetysjuhlat ovat hieno juttu! Tampereelle on sitä paitsi kiva tulla, koska olen asunut täällä aikaisemmin. Reilu vuosi sitten muutin takaisin kotiseudulleni Muonioon.

Lääkärinä Sohvi Kinnulan olisi suhteellisen helppo lähteä lähetystyöhön ulkomaille.
– Onhan se ajatus käynyt mielessä, mutta toisaalta Jumalan työtä voi tehdä missä vain. Lapissa on huutava pula terveyskeskuslääkäreistä. Minä teen työtä kotipaikkakunnallani, minun ei tarvitse lähteä Afrikkaan.

Ylöjärveläinen Anni Jämsä kantoi kortensa kekoon lähetystyön hyväksi Lähetysjuhlilla soittamalla viulua Suomen Lähetyssanomien 150-vuotisjuhlatilaisuudessa lauantaina Nikolainsalissa.
– Lähetystyö merkitsee minulle Jumalan rakkauden välittämistä ihmisille, lähellä ja kaukana.

– Musiikilla voi tuoda sisältöä ja merkitystä ihmisten elämään sekä välittää Jumalan sanaa, lisää Pauli Jämsä, joka säesti sisartaan pianolla tilaisuudessa. Hän on ollut aiemmin myös gospelyhtye Realismin jäsen.

Hyvä musiikki veti Keskustorin telttaan

Sari Hurtola Merikarvialta sekä Erkki Laine Huittisista matkustivat Tampereen juhlille hyvän musiikkitarjonnan vuoksi.
– Tulimme ihan Exitin ja Juha Tapion vuoksi. Pistäydyimme iltapäivällä myös Ratinan stadionilla.

Molemmat arvostavat lähetystyötä tekeviä ihmisiä. Työ on tärkeää ja vaativaa.
– Minulla on tuttavapiirissä myös lähetystyöntekijöitä, joiden kautta on tietysti seurannut asioita Guatemalassa ja Pietarissa, kertoo Hurtola.

Laineen suhde lähetystyöhön on etäisempi.
– Tulin lähinnä uteliaisuudesta, mutta mukavaa on ollut. Mieleen jäi erityisesti Ondongan kuninkaan Immanuel Elifasin ajatus vanhempien ihmisten kunnioittamisesta. Siinä meillä suomalaisilla olisi oppimista, miettii Laine.

Suomalaiset voisivat ottaa oppia myös afrikkalaisesta kirkkokulttuurista.
– Kyllä täällä kaivattaisiin lisää elävyyttä jumalanpalveluksiin. Toki yritystä on ollut täälläkin. Meillä kai vain on niin erilainen, hitaampi ja vakavampi elämänrytmi kuin etelän ihmisillä, miettivät Hurtola ja Laine.

Uudet jaot –tunnus puhuttelee

Hyvä musiikki houkutteli myös nokialaisen Anna Martimon ja tamperelaisen Marjukka Viita-ahon lauantaina Keskustorin telttaan. Nuoria naisia kiinnostivat erityisesti Exit, Juha Tapio ja Crossroads. Ystävyksiä ilahdutti myös koomikko Mikko Vaismaa.
– Tarjolla on hyvää elävää musiikkia ja vielä ilman pääsymaksua.

Molemmille lähetystyö on lapsuudesta asti tuttu asia, joka kuuluu maailmankuvaan. Tuttavapiirissä on joitakin ihmisiä, jotka ovat lähteneet lähetystyöhön Afrikkaan.

Nuoret naiset pohtivat lähetystyön tulevaisuutta.
– Nyt alkaa näyttää siltä, että me täällä Suomessa tarvitsemme etelän kirkkojen lähetystyötä. Uskon, että tulevaisuudessa lähetystyötä tehdään yhä enemmän mediassa, miettii Anna Martimo.

Marjukka Viita-ahon mielestä lähetysjuhlat ovat edelleen tärkeä tapa kertoa ihmisille lähetyksestä.

– Juhlien slogan Uudet jaot on muuten aivan loistava! Se on hyvä muistutus siitä, että meillä suomalaisilla on asiat todella hyvin, ja että meidän länsimaisten ihmisten tulisi jakaa omasta hyvinvoinnistamme köyhille kansoille.

Kirsi Airikka
Kuvat: Juha Leppänen

Kuvat:

Sohvi Kinnula seurasi uusien lähetystyöntekijöiden siunaamista lauantaina Ratinan stadionilla.

Anni ja Pauli Jämsä soittivat yleisölle, joka juhli lauantaina 150-vuotiasta Suomen Lähetyssanomat -lehteä.

Sari Hurtola Merikarvialta sekä Erkki Laine Huittisista matkustivat Tampereen juhlille hyvän musiikkitarjonnan vuoksi.

Hyvä musiikki houkutteli Anna Martimon ja Marjukka Viita-ahon lauantaina Keskustorin telttaan. Aurinkokin näyttäytyi vihdoin yleisölle.

Tampereen Lähetysjuhlilla 35 000 kävijää

Sun, 07 Jun 2009 14:55:00 GMT

Lähetysjuhlilla 35 000 kävijää

Kaivattu auringonpaiste lämmitti Tampereen Lähetysjuhlien päätöstilaisuutta sunnuntaina iltapäivällä Ratinan stadionilla.

Viikonlopun kolea sääkään ei silti onnistunut lannistamaan lähetystyöstä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneita. Järjestäjien arvion mukaan juhliin osallistui viikonlopun aikana 35 000 ihmistä.

Erityisesti monet erilaiset musiikkitilaisuudet täyttivät salit ja kirkot ja Keskustorille pystytetty Lähetyskylä kojuineen ja tapahtumatelttoineen osoittautui hyväksi vetonaulaksi. Tamperelaiset tähtäsivätkin siihen, että juhlat jalkautuisivat kaupunkilaisten keskelle.

”Nämä ovat olleet valtavan rikkaat ja monipuoliset juhlat. City-malli osoitti toimivuutensa, kaupungin keskustassa on ollut todella elämää”, totesi Lähetysjuhlien pääsihteeri Esa Eerola.

Yhteistyökirkkojen ääni pääsi kuuluviin

Tampereen Lähetysjuhlat olivat Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhlavuoden suurin tapahtuma, johon oli kutsuttu Lähetysseuran yhteistyökumppaneiden edustajia yli 20 maasta.

”Täällä on ollut vahvaa asiaa siitä, mitä lähetystyö on, ja se on kerrottu yhteistyökumppaniemme suulla”, sanoi lähetysjohtaja Seppo Rissanen.

”Keskeiseksi teemaksi nousi kuva maailmanlaajasta kirkosta Kristuksen ruumiina, joka yhdessä kärsii ja yhdessä iloitsee. On turha sanoa, että lähetys- tai kehitysyhteistyö ei tuottaisi tulosta. Työ jatkuu edelleen ja olemme ilolla mukana yhdessä muuttamassa maailmaa.”

Lähetysjuhlia ja niiden teemaa kiitteli myös Malawin evankelisluterilaisen kirkon piispa Joseph P. Bvumbwe.

”Meillä afrikkalaisilla on ollut huoli Suomen maallistumisesta, mutta nämä juhlat osoittivat, että kirkko on hengissä ja tekee elävää lähetystyötä. Erityisesti iloitsin siitä nuorten määrästä, jonka olen täällä nähnyt ja haluan rohkaista Suomen kirkkoa pitämään huolta näistä nuorista.”

Piispa Bvumbwen mukaan Uudet jaot! –teema ja sen käsittelytapa osoitti, että me Pohjoisessa olemme valmiita, emme vain antamaan almuja, vaan myös kuuntelemaan etelän ihmisiä ja tekemään työtä yhdessä.

”Haluan rohkaista teitä etsimään oikeudenmukaisuutta, sillä oikeudenmukaisuus on Jumalan toinen nimi. Emme halua teiltä vain rahallista tukea, vaan pyydämme teitä myös edistämään oikeudenmukaisuutta tässä maailmassa. Vain siten saavutetaan rauha ja hyvinvointi.”

"On tärkeätä kysyä, miksi”

Lähetysjuhlien päätöstilaisuudessa kuultiin muitakin vahvoja puheenvuoroja oikeudenmukaisuuden puolesta.

”Afrikan maat ovat köyhiä, koska rikkaat Pohjoisen maat ovat riistäneet niitä vuosisatojen ajan. Siirtomaavallan sijalle on tullut uuskolonialismi, jonka epäoikeudenmukainen talousjärjestelmä suosii rikkaita maita ja ylläpitää köyhyyttä kehitysmaissa”, sanoi piispa Cosmos Moenga Botswanasta.

Moengan mukaan Pohjoisen poliittiset päättäjät pelkäävät, että Afrikan kirkkojen johtajiksi pääsee ihmisiä, joka uskaltavat kyseenalaistaa talouden pelisäännöt. Hän kehotti suomalaisia miettimään mistä heidän nauttimansa suklaa, kaakao, kahvi ja tee ovat peräisin. Usein raaka-aineet ovat Afrikasta.

”Tarvitaan johtajia, jotka uskaltavat toimia oikeudenmukaisten kauppasääntöjen puolesta”, Moenga vaati.

Namibian suurlähettiläs Theresia Samaria kehotti myös miettimään, miksi luonnonvaroiltaan rikkaat Afrikan maat eivät ole hyötyneet rikkauksistaan, vaan ovat edelleen köyhiä.

”Miksi talouden säännöt suojelevat vain rikkaiden maiden etuja”, Samaria kysyi.

Suurlähettiläs vetosi, että päättäjät kuuntelisivat lähetystyöntekijöiden profeetallista ääntä, joka on puolustanut kehitysmaiden köyhien etua.

”Haluamme kasvaa eroon riippuvuudesta aitoon itsenäisyyteen, mutta tarvitsemme teidän tukeanne tässä taistelussa.”

Ensi vuonna Varkaudessa

Seuraavia Valtakunnallisia Lähetysjuhlia vietetään Varkaudessa 11. – 13.6.2010 yhdessä Varkauden ev.lut. seurakunnan kanssa

Lähetyskylä lämmittää kolean sään keskellä

Fri, 05 Jun 2009 15:29:00 GMT

Lähetyskylä lämmittää kolean sään keskellä

Seitsemän asteen lämpötila, kylmä tuuli ja tihkusade eivät taida olla kenenkään suosikkeja. Ankeasta säästä huolimatta Lähetyskylässä tulee vastaan hymyileviä kasvoja ja iloisia tervehdyksiä.

– Täällä on erittäin ihana tavata tuttuja, Irja Kuronen kertoo.
Hän on kokenut Lähetysjuhlien kävijä, joten ystäviä juhlilla riittää. Kurosen osalta juhlat ovat saaneet erityisen mieluisan alun, sillä Lähetyskylästä hän sai vihdoin kaipaamansa eebenpuisen seimen.
– Ostin Tansaniasta eebenpuisen seimen, mutta jätin sen vahingossa sinne. Täältä sain tilalle melkein samanlaisen, Kuronen iloitsee.

Hyvällä tuulella ovat myös Reilun Kaupan ja Naisten Pankin mökistä löytyvät Elina Viitanen ja Sointu Lanki.
– Ollaan oikein odotettu, että päästään tänne, naiset ilmoittavat iloisina.
Naisten Pankki luo köyhissä maissa naisille mahdollisuuden yrittäjyyteen tarjoamalla lainaa alkuun pääsemiseksi. Naisten Pankki toimii Kirkon Ulkomaanavun alaisuudessa, joten sille onkin luonteva paikka olla mukana myös Lähetysjuhlilla.
Viitanen kertoo kylmän sään pitäneen perjantaipäivän melko rauhallisena.
– Kyllä tässä kuitenkin paljon ihmisiä on käynyt. Erityisesti nuoria sekä suomesta että ulkomailta on paljon liikkeellä.

Nuorisoa Lähetyskylässä tuleekin paljon vastaan. Lotta Heinonen on lähtenyt Lähetysjuhlille isosen roolissa. Akaan seurakunnan rippikoululaiset osallistuivat lähetystyö-aiheiseen rippikouluralliin, joten Heinonen lähti tietysti mukaan.
– Se ripariralli oli kyllä tosi mielenkiintoinen, Heinonen kertoo.
Hän oppi itsekin paljon uutta lähetystyöstä. Erityisesti Afrikassa lähetteinä olleiden omakohtaiset kertomukset jäivät mieleen.

Lähetyskylässä Heinonen tutkii tarkkaan koruja ja muita kauniita esineitä.
– Täällä on aika hienoja tavaroita myytävänä, Heinonen sanoo ja jatkaa matkaansa kohti seuraavaa pistettä.

Lähetyskylä Tampereen Keskustorilla on avoinna pe 5.6. klo 12-23, la 6.6. klo 10-23 ja su 7.6. klo 12-16.

Kuvat Hannu Jukola
Oikealla: Tampereen Naisten Pankin vapaaehtoiset ovat tehneet ison pinon Tiina Huhtinen-Siitosen suunnittelemia rannekoruja hyvän asian edistämiseksi.
Vasen: Rippikoululaiset osallistuvat lähetystyö-aiheiseen rippikouluralliin.

Tampereen Lähetysjuhlat tähtäävät tulevaan

Wed, 03 Jun 2009 09:20:00 GMT

Tampereen Lähetysjuhlat tähtäävät tulevaan

Tampereella 5.–7. kesäkuuta pidettävien lähetysjuhlien teemaksi on valittu Uudet jaot! Sloganin keksi Jukka-Pekka Ruusukallio muistelleessaan lapsuuden leikkejä. Kun toinen puoli oli pahasti alakynnessä, oli huudettava uudet jaot, jonka jälkeen voitiin jatkaa puhtaalta pöydältä.

Tampereen juhlat tekevät oikeutta 150-vuotisjuhliaan viettävälle Suomen Lähetysseuralle, niin monipuoliseksi ohjelma on saatu. Tarjonnan tavoitteena on paitsi esitellä nykyistä toimintaa, myös koukuttaa tamperelaisia ja muita juhlille tulijoita lähtemään lähetystyön tukijoiksi, toimijoiksi ja kumppaneiksi.

Päätöstilaisuuden aiheena on Uudet jaot, ja tässä tilaisuudessa on kutsutaan yleisöä mukaan lähetystyön tukijaksi, kukin omassa seurakunnassaan.

Uutta on myös se, että juhlista on tehty city-tapahtuma. Keskustorille nousee Lähetyskylä, jonka mökeissä myydään erilaisia tuotteita lähetyksen hyväksi. Lähetyskylässä on myös teltta, jossa on runsaasti konsertteja ja muita tilaisuuksia.

Hienon lisän juhlille tuovat kansainväliset kutsuvieraat. Suomen Lähetysseura on kutsunut kaikista yhteistyökirkoistaan edustajat juhlimaan 150-vuotiasta. He tuovat eri tilaisuuksiin näkemyksensä omasta maastaan ja kirkostaan.

Juhlille odotetaan noin 20 000 kävijää.

Lähetit siunataan Ratinan stadionilla

Juhlavuosi on tuonut ohjelmaan oman historiallisen painotuksensa, joka näkyy erityisesti lauantaina Ratinan stadionilla. Kello 11 alkaa pääjuhla Kansojen vaihtopöytä. Tämän osio on runsauden sarvi, jossa ovat mukana menossa muun muassa 12 opetuslasta, jotka saapuvat eri puolilta maailmaa. Juonta vievät eteenpäin myös Xaris Dance Finland -tanssiryhmä, Maria Laakso, laulu sekä Lähetysseuran kuorot Amani, Safarikuoro, Jakaranda, Furahakören, rumpuryhmä ja Cumina. Kello 13 alkaa Yhdessä tulevaisuuteen, jossa käydään läpi 150-vuotiasta taivalta ja otetaan vastaan onnitteluja.

Kello 17 alkaa kauneimpien hengellisten laulujen yhteislaulutilaisuus, jonka jälkeen juhla muuttuu uusien lähettien siunaamisen messuksi. Messun toimittaa piispa Matti Repo avustajineen.

Lapsiperheille yllätysohjelma Delfinaariossa

Lapsiperheille on tarjolla Särkänniemen Delfinaariossa lauantaina kello12.30 ja 15.30 ja sunnuntaina kello15.30 jännittävä tarina, jossa myös delfiinit ovat tärkeässä roolissa. Tekstin on tehnyt tarinankertoja Kiisi Isotalo.

Alennusliput näihin tilaisuuksiin pitää ostaa etukäteen Keskustorin Lähetyskylästä tai Ratinan stadionilta.

Toinen lapsiperheille ja varhaisnuorille tarkoitettu paikka on Lasten katedraali, joka sijaitsee Finlaysonin kirkossa, Puuvillatehtaankatu 2.

Kirkossa alkavat joka päivä kello 10 Kaikille tilaa riittää –kirkkovartit tasatunnein. Lauantaina Lähetysmamselli kiertää ja kertoo lähetyksen alkuajoista kello15.30 ja 16.30. Kirkon pihalla on myös askarteluteltta. Likeisellä Tallipihalla Pulputinpannu –yhtye porisee leikein ja lauluin.

Varhaisnuorille on tarkoitettu myös säveltäjä Lasse Heikkilän uutuus Kaikki tiet vievät Roomaan. Musikaalin esittää Poikakuoro Pirkanpojat.

Tiedostavalle tulijalle

Lähetysjuhlia valmisteltaessa tavoitteiksi asetettiin uusien yhteistyömuotojen ja uudentyyppisen vuoropuhelun etsiminen. Samoin tavoitellaan yhteyden vahvistumista seurakuntien, yhteisöjen ja yritysten välillä, myös globaalisti. Myös vapaaehtoisia houkutellaan mukaan. Lähetystyötä koskevien mielikuvien ajanmukaistaminen on erityisen tärkeä toimintaympäristön muuttuessa.

Perjantaina kello 8.30-15.30 Tampere-talon Pienessä salissa on Missiologinen symposiumi, jonka aiheena on Kristillinen kirkko globaalina vaikuttajana. Mukana on yhteistyökirkkojen edustajia, piispa Matti Repo ja Luterilaisen maailmanliiton lähetyksen ja kehityksen osaston johtaja Kjell Nordstokke.

Jos haluaa tietää ja kokea lähetystyöstä pintaa syvemmältä, kannattaa osallistua vaikkapa Pispalan kirkossa pidettävään Etiopia-päivään. Neljän tunnin aikana soitetaan rumpuja, maustellaan outoja maukuja ja lauletaan ja liikutaan musiikin tahdissa.

Lauantaina kello 15 on mahdollista saada lisätietoa aids-tilanteesta Afrikassa. Asiasta luennoi gynekologi Maija Kajan. Tilaisuutta isännöi Tampereen Työterveyden johtava lääkäri Mauri Jussila.

Myös Lähetysseuran kummilapsityöstä saa lisätietoa Lähetyskylän teltassa perjantaina kello 14. Mukana pitkän linjan lähetystyöntekijä Kirsti Kirjavainen sekä kirkkomuusikko Endrias Hussien Etiopiasta. Ensimmäistä kertaa on kutsuttu koolle myös miehiä, jotka ovat tehneet lähetystyötä rakentamalla kirkkoja ja muita tiloja ulkomailla.

Uudet jaot -teema haastaa yhteiseen vastuuseen

Lähetysjuhlien teema "Uudet jaot" haastaa meitä yhteiseen vastuuseen. Juhlien tunnuskuvan on piirtänyt sarjakuvataiteilija Wallu.

Juhlavuodesta huolimatta Tampereen juhlilla ei katsota niinkään taaksepäin, vaan tuleviin vuosiin. Lähetys- ja kehitysyhteistyötä tarvitaan yhä enemmän muuttuvassa maailmassa. Maailmassa on vielä paljon hätää, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa, johon on tartuttava. Juhlien teema ”Uudet jaot” haluaa haastaa ihmisiä pohtimaan sekä oman elämänsä arvoja että etsimään tapoja maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi yhdessä eri puolilta maailmaa tulevien ihmisten kanssa.

Parikymmentä jumalanpalvelusta

Sunnuntaina 7. kesäkuuta Tuomiokirkkoon tulevat kokevat varmasti tavanomaisesta poikkeavan messun. Tuomiokirkon täyttää laulu, erilaisin soittimin tuotettu musiikki ja tanssi, kun Namibiasta tulevat pitävät kirkossa Ongumbiro-messun. Messussa on käytetty eri heimojen kansanperinteestä nousevia sävelmiä.

Hanketta on vienyt eteenpäin Suomen Lähetysseuran lähetti Sakari Löytty, joka työskentelee lähettinä Namibiassa. Ongumbiro-messussa onkin kyse kansankulttuurin, musiikin, tanssin, mitä erilaisimpien soittimien ja eri kielien ottamisesta mukaan messuun.
– Namibia on eri heimoista ja kielistä koostuva mosaiikki. Ongumbiron myötä olemme ottaneet namibialaisten omalta pohjalta nousevaan messuun näin paljon aineksia.

Tämä messu myös televisioidaan ja se esitetään TV1:ssä sunnuntaina 14. kesäkuuta kello 10. Viinikan kirkon messu radioidaan suorana valtakunnan verkossa. Lähetysalkaa 7.6. kello 10.

Kansainväliset vieraat osallistuvat eri kirkoissa messuihin. Vierailijoita riittää myös lähiseurakuntien messuihin.
Lisäksi Tampereella on mahdollisuus osallistua Metallimessuun, Tuomas-messuun ja English Serviceen.

Konsertteja joka lähtöön – miltei kaikki ilmaisia

Lähetysseuran työssä musiikilla on ollut aina vahva asema. Niinpä Tampereen juhlillakin on melkoinen musiikkitarjonta, josta valita.

Lauantaina kello 20.30 alkaa Tampere-talon isossa salissa Lähetysseuran 150-vuotiskonsertti ja Juhlailo CD:n julkistaminen.

Miltei kaikki konsertit ovat ilmaisia. Tukensa lähetystyölle voi antaa kolehdin muodossa. Maksullisia ovat perjantaina Keskustorin Vanhassa kirkossa kello 20 alkava Kymmenellä kielellä kiitos, Juicea ja lähetysvirsiä, jonka esittää lauluyhtye Toisinto.

Samoin lauantaina kello 20 Aleksanterin kirkossa renessanssimusiikin konsertti Pyhiinvaeltajien matkassa on maksullinen. Fioretto Ensamble ja Vokaaliyhtye Lumous.

Myös Hällä-näyttämöllä esitettävä Kaikki tiet vievät Roomaan –musikaali on maksullinen.

Paljon loistavia konsertteja voi kuunnella ilmaiseksi.

Uudet jaot!

Lähetysjuhlien päätöstilaisuudessa Ratinan stadionilla kello 13 nostetaan esille teema Uudet jaot! Ratinassa pidettävä tilaisuus antaa tietoa yhteistyökirkkojen olosuhteista. Oman kirkkonsa ja maansa tilanteesta kertovat muun muassa Nepalin, Venetsuelan ja Botswanan kirkkojen edustajat.

Vieraita haastattelevat Aamulehden toimittaja Maila-Katriina Tuominen englanniksi ja pastori, toimittaja Hilkka Olkinuora ruotsiksi

Sunnuntaina 7. kesäkuuta Lähetysjuhlat jalkautuvat yli 20 Tampereen ja ympäristökuntien kirkkoon, joissa messun toimittajina on juhlien ulkomaisia vieraita tai lähetystyöntekijöitä. Juhlien päätöstilaisuudessa Ratinan stadionilla kello 13 kuullaan kansainvälisten vieraiden näkökulmia ihmisoikeuksiin ja siihen, mitä me kristittyinä voimme tehdä niiden toteuttamiseksi.

Lähetysjuhlien ohjelma: www.lahetysjuhlat.fi

Musta Lammas sai 10 000 euroa joulukasseihin

Fri, 22 May 2009 10:59:00 GMT

Musta Lammas sai 10 000 euroa joulukasseihin

Tampereen seurakuntien toiminta sai eniten ääniä Aamulehden Kuvassa mukana -kampanjassa. Kampanja jakoi 20 000 euroa pirkanmaalaisille hyvinvointia edistäville hankkeille.

Musta Lammas sai lukijoiden äänillä 10 000 euroa kampanjasta. Rahalla 500 asunnotonta ja muuta heikko-osaista saa jouluksi ruokakassin.

Kuvassa mukana -kampanja jakaa yhteensä 20 000 euroa. Toisen 10 000 euroa jakavat Lasten sururyhmä -projekti ja Mummon Kammari. Ne saavat molemmat 5 000 euroa. Mummon Kammari haki rahaa palkatakseen nuoria ulkoiluavuksi vanhuksille, jotka eivät muutoin pääsisi ulos.

Kuvassa mukana -kampanjan tavoitteena oli aktivoida pirkanmaalaisia ottamaan kantaa ja vaikuttamaan alueen hyvinvointiin. Asiantuntijaraati valitsi viidestäkymmenestä ehdotuksesta 11 finalistia, joista yleisö äänesti suosikkinsa.

Ääniä annettiin lähes 5000. Päiväkeskus Musta Lammas keräsi niistä 1221, Mummon Kammari 630 ja lasten sururyhmätyö 622 ääntä.

Mustan Lampaan johtava työntekijä Marko Ajanki iloitsee, että tamperelaisilla on sydäntä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia kohtaan.

Uusi kartta kertoo Tampereen merkkihenkilöiden tarinat

Thu, 14 May 2009 07:45:00 GMT

Uusi kartta kertoo Tampereen merkkihenkilöiden tarinat

Vuonna 1880 perustetulla Kalevankankaan hautausmaalla on nyt entistä helpompi suunnistaa, kun Tampereen seurakunnat ja Moro-lehti julkaisivat yhteisen internet-kartan.

Aiempaan paperiversioon perustuvaan karttaan on lisätty tietoja ja historiaa merkkihenkilöistä ja muistomerkeistä sekä kuvia.
- Mukana on sellaisia henkilöitä, jotka ovat tärkeitä Tampereen ja koko Suomen kannalta, esimerkiksi Juice Leskinen ja Väinö Linna. Lisäksi siitä löytyy paikallisesti mielenkiintoisia henkilöitä. Esimerkiksi Gastin sisarukset, joiden kotitalosta Kastinsilta on saanut nimensä, kertoo tiedot on koonnut Hannu Hyttinen.

Kartan kehitystyö on vasta alussa, sillä siihen on mahdollista lisätä runsaasti aineistoa. Teknisen työn ovat tehneet Kaisa Pennanen, Jaakko Tyhtilä ja Samuli Suomalainen. Tuoreet kuvat ovat ottaneet Rami Marjamäki ja Jukka Ritola.

Paperinen kartta on ollut niin suosittu, että meneillään on jo toinen 10 000 kappaleen painos. Karttoja saa kahdesta postilaatikosta Kalevankankaan porteilla sekä Seurakuntien talosta, ja sen voi myös tulostaa Moron tai Tampereen seurakuntien nettisivuilta.

Kartta: www.aamulehti.fi/moro/kalevankangas

Kuvassa Mauri Riutun muistomerkki. Riuttu oli tunnettu tamperelainen kelloseppämestari.Kuva Rami Marjamäki

Talousarvioehdotukset laaditaan vasta elokuussa

Fri, 08 May 2009 09:01:00 GMT

Talousarvioehdotukset laaditaan vasta elokuussa

Seurakuntayhtymän yksiköt antavat talousarvioehdotuksensa talouspalveluille vasta 28. elokuuta kesäkuun lopun sijasta. Muutoksen taustalla on se, että loppukesästä taloustilanne on paremmin selvillä, ja vuoden 2010 suunnittelu on realistisemmalla pohjalla.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti aikataulusta kokouksessaan torstaina 7. toukokuuta. Elokuuhun mennessä tämän vuoden verokertymästä on saatu jo yli puolet, ja tulevankin vuoden ennakointi on varmemmalla pohjalla. Myös seurakunnissa käynnissä oleva strategiatyö sopii uuden aikataulun tahtiin. Vuodesta 2010 odotetaan taloudellisesti tiukkaa.

- Säästötavoitteet tulevat olemaan ensi vuonna tätäkin vuotta suuremmat, , sanoo hallintojohtaja Matti Ilveskoski.
- Niiden toteutuminen vaatii jo rakenteellisia ratkaisuja, joita strategiatyössä tullaan miettimään ja tekemään myös päätöksiä niistä syyskuussa

Säästöjä haetaan myös pienemmissä asioissa. Jokaisen työalan on valittava ympäristön suojeluun liittyvä tavoite, joka on mitattavissa ja jossa samalla säästetään rahaa. Tavoite voi olla esimerkiksi energian säästämistä tai paperin käytön vähentämisestä.

Myös henkilöstön palkkaamiseen, vaikka vain lyhyeksi ajaksi, on anottava lupa seurakuntayhtymän johtoryhmältä.

Neuvosto vahvisti tilinpäätöksen
Tilintarkastajat ovat tarkastaneet Tampereen seurakuntien vuoden 2008 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 22. huhtikuuta. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja siirsi tilikauden ylijäämätilille 235 152,01 euroa. Neuvosto vahvisti vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden. Yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee asian 4. kesäkuuta.

Kevään hoitotyöt alkoivat Tampereen hautausmailla

Wed, 06 May 2009 08:39:00 GMT

Kevään hoitotyöt alkoivat Tampereen hautausmailla

Tampereen hautausmaat ovat heränneet talven jäljiltä, kun osa 120 kausityöntekijästä on aloittanut urakkansa. Heistä 70 työskentelee Kalevankankaalla.
– Aluksi siivotaan yhteisesti kaikki alueet, myös ne haudat, joista ei ole hoitosopimusta, hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen kertoo.

Kirkkomaat on tarkoitus saada kauniiksi äitienpäivään mennessä. Hoitohautojen kukat saapuvat kesäkuun alkupuolella ja istutetaan juhannukseen mennessä. Samalla maa muokataan ja lannoitetaan. – Jos omaiset ovat tuoneet kukkia vaikka äitienpäivänä, ne nostetaan haudan taakse.

Touko-lokakuulla työskentelevät kausityöläiset ovat 18–64 -vuotiaita. Koululaisten ja opiskelijoiden lomassa on kausityötä pari-kolmekymmentä vuotta tehneitä konkareita, alan harjoittelijoita, kuntoutujia, maahanmuuttajia ja tukityöllistettyjä.

Hautaus- ja puistopalvelut pitää huolta noin 60 000 kasvista. Osa kukista loistaa jo kasvihuoneissa, mutta ahkeraliisat ovat vasta taimiasteella.

Tampereen seitsemällä hautausmaalla on 43 000 hautaa, joista hoitohautoja on 24 500. Vuosittain tehdään noin 1700 hautausta. Kappelit voivat ruuhkautua perjantaisin ja lauantaisin. Tamperelaisia viedään myös naapurikuntien sukuhautoihin.

Haudan hallinta-aika on 30 vuotta, josta sitä voidaan vielä jatkaa.
– Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä hautoja jätetään, mutta ikuisia hautapaikkoja ei enää ole saatavilla, Lehtonen mainitsee.

Tule tekemään Lähetysjuhlia!

Fri, 24 Apr 2009 08:17:00 GMT

Tule tekemään Lähetysjuhlia!

Tampereella juhlitaan kesäkuun 5.-7. päivänä Lähetysjuhlien merkeissä.
- Juhlat tulevat näyttämään kirkon hyvien tekojen perinteisen puolen, mutta katsomme tulevaisuuteen. Haluamme tavoittaa tavallisia city-ihmisiä, jotka eivät ole vielä tutustuneet lähetystyön nykytoimintaan, toteaa rovasti Esa Eerola.

Suuri tapahtuma tarvitsee toteutuakseen vapaaehtoisia, sillä he ovat oleellinen osa onnistunutta juhlaa. Juhlille kutsutaan talkoolaisia tekemään yhdessä näyttävää city-tapahtumaa.

Talkoolaisille on tarjolla järjestyksenvalvojan, teltan kokoojan, kolehdinkerääjän, myyjän ja LähetysNyssen oppaana toimimista. Tehtävät on suunniteltu niin, että vapaaehtoisilla on mahdollisuus osallistua myös juhlan ohjelmiin. Tehtävien ajallinen kesto on noin 2-4 tuntia.

Tule tekemään Lähetysjuhlia ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi valitsemaasi tehtävään osoitteessa www.lahetysjuhlat.fi/vapaaehtoiset/

Tampereen seurakunnat säästävät tänä vuonna miljoona euroa

Fri, 17 Apr 2009 06:28:00 GMT

Tampereen seurakunnat säästävät tänä vuonna miljoona euroa

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto sai 16. huhtikuuta ratkaistavakseen, miten taloudellisen tilanteen vuoksi syntyneet säästöt toteutetaan.
Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että tänä vuonna yksiköiden on säästettävä yhdessä miljoona euroa ja ensi vuonna 2 miljoonaa. Säästöihin on päästävä, koska tänä vuonna lomautuksista luovuttiin. Ensi vuoden puolella lomautukset näyttävät olevan melko todennäköisiä.
Säästöjen suunnittelusta ja toteutumisesta vastaa kukin yksikkö itse. Esimerkiksi viestintäpalvelut säästävät tänä vuonna 34 757 euroa, yhteinen nuorisotyö 138 641 euroa ja Messukylän seurakunta 48 411 euroa.

Epilän toimintakeskuksen raportti

Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa oli esillä myös Epilän seurakuntatalon ja toimintakeskuksen keittiötila-asia. Nykyiset keittiö- ja ruokailutilat ovat ahtaat, toimimattomat ja myös hygienialtaan puutteelliset.
Keittiö palvelee vielä tällä hetkellä myös vuokralaisena olevan päiväkodin tarpeita, mutta Tampereen kaupunki on irtisanonut vuokrasuhteen ja tila vapautuu jo kesäkuun lopussa.
Yhteiselle kirkkoneuvostolle esiteltiin myös seurakuntatalon, keittiö- ja ruokailutilan sekä muiden toimintakeskuksessa tehtävien välttämättömien korjausten tekemistä yhdellä kertaa. Korjaus- ja muutostöiden kustannusarvio olisi 2,7 miljoonaa.
Töiden suunnittelu jatkuu, ja asiaa pohditaan seurakuntayhtymän kiinteistöselvityksen yhteydessä.

Pääsiäinen houkutti yleisöä kirkkoihin

Thu, 16 Apr 2009 12:36:00 GMT

Pääsiäinen houkutti yleisöä kirkkoihin

Tamperelaiset kävivät ahkerasti seurakuntien pääsiäistilaisuuksissa. Palmusunnuntain ja toisen pääsiäispäivän välillä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui lähes 1700 ihmistä enemmän kuin vuonna 2008. Tänä vuonna kokonaiskävijämäärä oli lähes 28500. Edellisenä vuonna kävijöitä oli noin 26800.

Suosituin päivä oli kiirastorstai, joka keräsi väkeä yli 3100 Tampereen kirkkoihin. Harjun (660), Pyynikin (610) ja Tuomiokirkkoseurakunnan (420) alueella oli kävijöitä runsaimmin. Palmusunnuntai nousi toiseksi suosituimmaksi päiväksi 2750 kävijällä ja pitkäperjantain tilaisuuksissa oli yleisöä 2630.

Erityisesti suosiotaan kasvatti palmusunnuntai, sillä yleisömäärä nousi viime vuoteen verrattuna 650. Vaikka kiirastorstai oli suosituin päivä tänä vuonna, niin sen kävijämäärä laski 400:lla viime vuoteen verrattuna.

Päiväkotiryhmille järjestetyissä kirkkotilaisuuksissa kävi lähes 2900 kävijää, kun vastaava luku viime vuonna oli 1240. Pääsiäisyön messuihin osallistui 455 kävijää.

Veisun pajat valmistautuvat Lähetysjuhliin

Thu, 16 Apr 2009 09:07:00 GMT

Veisun pajat valmistautuvat Lähetysjuhliin

Veisun seurakuntatalolla toimivilla Veisun pajoilla on työstetty puuta ja kangasta lähetystyön hyväksi jo vuodesta 1995. Juuri nyt pajoilla valmistetaan myytävää kesäkuun Lähetysjuhlille, jossa Veisun pajoilla on oma myyntipiste.

Pajojen tekstiilipuolella valmistuvat laudeliinat, leivinliinat, silkkihuivit, paidat, kassit ja monet muut käsityöt. Puutyöpuolella tehty linnunpönttöjä, leikkuulautoja, ristejä ja paljon muuta. Pajalla myös korjataan ja entisöidään vanhoja huonekaluja.

Laudeliinojen valmistaminen tapahtuu monen naisen yhteistyönä. Ensin on sekoitettu värit ja valittu painettavat mallit. Sitten painetaan kuvat kankaaseen, kuivataan föönillä ja silitetään. Lopuksi reunat vielä ommellaan siisteiksi.
– Laudeliinat myyvär hirveän hyvin, kun ne ovat kevyitä kuljettaa, pajan toiminnassa alusta asti mukana ollut Kerttu Lähteinen kertoo.

Tuotteiden kaupaksi käyminen on tärkeää, sillä koko pajan perusajatuksena on tehdä työtä lähetystyön hyväksi. Mukana on vakiintunut joukko lähetyshenkisiä ihmisiä, jotka käyttävät paljon aikaansa ja taitojaan lähetystyön hyväksi. Myös uudet kasvot toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.

Pajan yhteiset käsityöhetket ajoittuvat tiistai-iltoihin. Kankaanpainannan jälkeen on pieni hartaus, jonka yhteydessä lähetyssihteeri Tiina Sarkapalo tai pappi kertoo usein Viinikan seurakunnan nimikkolähettien kuulumisia.

Tänä keväänä valmistaudutaan Tampereen Lähetysjuhliin, jossa Veisun pajoilla on oma myyntipisteensä.
– Tarkoitus on saada sinne myyntiin paljon tuotteita, jotka ovat kevyitä kantaa ja sopivat hyvin matkamuistoiksi, Marjatta Andersin kertoo.

Lähetysnäky sydämessä
Tapani Kuronen, Veikko Lahtinen ja Jukka Kosola ovat ahertaneet viime viikot linnunpönttöjen parissa.
– Pöntöt pitäisi laittaa puuhun maaliskuussa, Kosola neuvoo.

Pönttöjen siis pitäisi olla jo puussa, ja pajalla muiden puuhien meneillään. Tekemistä kyllä riittää, ja miehet ahkeroivat puutyöpajalla usein myös päiväsaikaan. Lähetystyön hyväksi tehdään tuotteita sekä myytäväksi että tilaustyönä. Seurakunnat tilaavat säännöllisesti Veisun pajoilta yhtä ja toista saneerattavaa ja korjattavaa. Tuotot eivät ole suuren suuria, mutta jokainen sentti menee lähetystyön hyväksi. Miehet kertovat viihtyvänsä pajalla.

– Tästä saa itselleen hyvän mielen ja täällä tapaa tuttuja, Kuronen sanoo.
Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisää, että tärkeintä on saada varjoja lähetystyölle.
– Lähetysnäky. Se on se, mikä tänne tuo ja täällä pitää, Kuronen jatkaa.

Muut nyökyttelevät. Tämä lähetysnäky tuntuu olevan näppäriä käsiä ja puutyökiinnostustakin tärkeämpi yhdistävä tekijä. Kesän Lähetysjuhlia miehet odottavat innolla. Kuronen on siellä myymässä pajalla valmistettuja tuotteita.
– Yritetään tehdä näitä suosikkituotteita niin paljon, etteivät lopu kesken.

Myös Jukka Kosola on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi, muttei vielä tiedä tehtäväänsä. Tärkeintä on saada olla mukana auttamassa hyvää asiaa.

Tampereen seurakunnat peruivat lomautukset toistaiseksi

Fri, 03 Apr 2009 06:10:00 GMT

Tampereen seurakunnat peruivat lomautukset toistaiseksi

Valtioneuvoston kunnille ja seurakunnille antama yhteisöverojen osuuden nosto aiheuttaa sen, ettei Tampereen seurakuntayhtymä todennäköisesti lomauta henkilöstöään tänä vuonna.

Valtioneuvosto esittää, että se nostaa kirkon yhteisövero-osuuden 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin vuosina 2009-2011. Mikäli päätös toteutuu, se lisää Tampereen seurakuntien yhteisövero-osuutta 1,6 miljoonaa. Yhteensä yhteisöveroja lasketaan saatavan 4,7 miljoonaa.

Yhteinen kirkkovaltuusto sai torstaina yhteiseltä kirkkoneuvostolta uuden esittelyn vuoden 2009 talousarviomuutoksista. Vuoden 2009 talousarvion laatimisen jälkeen taloustilanne on tullut dramaattisesti alaspäin ja seurakuntayhtymän talousarvio oli saatettava tasapainoon.

Kirkkohallitus on arvioinut seurakuntien kirkollisverotulojen alenevan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja yhteisöverojen 35 prosenttia, Tampereella jopa 40 prosenttia. Sijoitustuottojen laskun kanssa tulot vähenevät uuden arvion mukaan 2,0 miljoonaa euroa.

Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset:

Alennettiin verotuloarviota 36,7 miljoonasta eurosta 35,2 miljoonaan.
Yksiköt säästävät toimintamäärärahoistaan tai muulla tavoin yhdessä 1 miljoonaa euroa siten, että toimintakulut ovat yhteensä 41 337 520 euroa ja tilikauden alijäämä 1 666 000.
Investointeja karsitaan 2 miljoonaa euroa.

Hallintojohtaja Matti Ilveskoski korostaa, että ensi vuosi on ehkä tätä vuottakin vaikeampi. Vuonna 2010 lomautukset ovat todennäköisiä.
- Olemme alkaneet yhdessä katsoa pienempiä ja suurempia säästökohteita. Lamassa on se hyvä puoli, että säästökohteita löytyy, kun niitä haetaan tiukalla kammalla.
Tuomiorovasti Olli Hallikainen puolestaan totesi, että kolmen vuoden aikana seurakuntien henkilöstöä on supistettava niin paljon, että se kestää toiminnan, jota on rahoittamassa nykyistä pienempi jäsenmäärä.

Härmälän kirkon remontti valmistuu pääsiäiseksi

Wed, 01 Apr 2009 09:12:00 GMT

Härmälän kirkon remontti valmistuu pääsiäiseksi

Härmälän kirkossa vietetään Kristuksen ylösnousemusjuhlaa uudistetuissa tiloissa. Reilut kaksi kuukautta kestänyt peruskorjaus valmistuu pääsiäiseen mennessä.
Kirkkoherra Antero Eskolinin mukaan Härmälän kirkon peruskorjaus lisää kirkkosalin turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Remontin toteuttivat seurakuntien kiinteistöosaston omat rakennusmiehet.

Kirkkosalin seinät ja kattopalkit maalattiin, eteisen ja urkuparven lattiat uusittiin ja alttarin lattia laatoitettiin. Myös kirkon äänentoisto on uusittu. Penkit kunnostettiin ja verhoiltiin uudelleen.

– Turvallisuutta lisäävät erityisesti urkuparven kaiteen lasittaminen, valaistuksen uusiminen sekä alttarin leventäminen ja alttarikaiteen rakentaminen, kertoo työpäällikkö Taisto Eronen seurakuntien kiinteistöosastolta.

Härmälän kirkko on rakennettu kahdessa osassa: vuonna 1949 rakennetun pappila- ja seurakuntatalorakennusten yhteyteen valmistui elokuussa 1972 kirkkosali. Rakennuksen ovat suunnitelleet Elma ja Erik Lindroos.

Neuvosto lahjoitti uuden alttarivaatteen

Kirkon alttaria koristaa pitkäperjantaina myös uusi alttarivaate, jonka Härmälän seurakuntaneuvoston jäsenet ovat lahjoittaneet seurakunnalle. Hankkeen panivat vireille neuvoston jäsenet Ritva Kuosmanen, Hellä Asumaniemi ja Esko Kanervo. He päättivät paljasta alttaria katsellessaan pitkäperjantaina vuosi sitten, että kirkon tulee saada myös musta alttarivaate.

Liturgisista väreistä musta on käytössä ainoastaan pitkäperjantaina.
Antependium on alttarin etuosaan kiinnitettävä kirkkotekstiili. Kirkkotekstiilin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet tekstiilialan opiskelijat Maija Rajala ja Ulla Pinola Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta.

Härmälän alttarivaate on valmistettu mustasta villakankaasta. Sitä koristaa viisi punaista ristiä, jotka kuvaavat Jeesuksen haavoja. Antependium sopii yhteen saarnatuolin kirjaliinan kanssa. Sen on suunnitellut pastori Markku Isotalo ja valmistanut Kirsti Rikala vuonna 1981.

Alttarivaate otetaan käyttöön kiirastorstain iltamessussa kello 18, jolloin kirkko puetaan mustaan pitkäperjantain messua varten.

Härmälän kirkkoherra Antero Eskolin, työpäällikkö Taisto Eronen ja erityisammattimies Seppo Peräinen toteavat, että alttarin levennys parantaa ehtoollisella käynnin turvallisuutta.
Kuva: Hannu Jukola

Kirkon tuotteelle tulossa jättimarkkinat

Wed, 25 Mar 2009 14:26:00 GMT

Kirkon tuotteelle tulossa jättimarkkinat

- Ostaisin kirkon obligaatioita, jos sellaisia olisi myynnissä, totesi majuri Jari Riihimäki Tampereella pidetyn kehitysyhteistyötä ja tulevaisuutta käsittelevän yleisötilaisuuden lopussa.

Riihimäki uskoo, että kirkon tuotteille - toivolle, uskolle ja auttamiselle - on tulevaisuudessa todella paljon kysyntää. Ihmiset janoavat toivoa, kun kilpailu luonnonvaroista, elintilasta, ruuasta ja vedestä kovenee ilmastonmuutoksen ja muiden mullistusten myötä.

Entä kuinka pian kirkon tuotteen hurja kysyntä alkaa?

- Siihen voi vielä mennä aikaa, mutta ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu, majuri vakuuttaa.

Kauhuelokuvaa?

Maavoimien materiaalilaitoksessa suunnittelupäällikkönä toimivan Jari Riihimäen powerpoint-esitys Seurakuntien talossa vaikutti melkein kauhuelokuvan johdannolta. Se pohjautuu Englannin ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden strategisia virtauksia luotaavaan brittitutkimukseen.
Tutkimus ennustaa, että kuoleman ja kärsivän ihmisen näkemisestä tulee raakaa arkipäivää yhä eriarvoisemmaksi kärjistyvässä maailmassa, jossa heikot tallautuvat hengiltä entistä nopeammin. Humanitaariset kriisit lisääntyvät, ihmiselämän arvo laskee, rikollisuus raaistuu ja työttömät kehitysmaiden nuoret vaeltavat jopa maanosasta toiseen.
Maapallon suuri ja köyhä enemmistö jatkaa loputonta häviämistään. Ja kaiken yllä leijuu pandemian, äkillisen ilmastonmuutoksen ja kaaoksen uhka.
Huh.

Valoa teknologiasta

Riihimäen maalaama tulevaisuudenkuva sai Näsin saliin kokoontuneen yleisön kyselemään, onko mitään enää tehtävissä, kun mitä moninaisemmat uhkat jo suorastaan kaatuvat syliimme.
On sentään. Valonkajoa tarjoavat Riihimäen mukaan muun muassa lääketieteen sekä nano- ja bioteknologian keksinnöt, joiden hyödyt tosin eivät jakaannu tasa-arvoisesti.
Ja kyllä sotilaskin uskoo, että kaikenlaiset rajat ylittävällä yhteistyöllä uhkakuviin voidaan vastata ja katastrofien tuhoja korjata.

Hyviäkin uutisia

Uudet jaot! -tilaisuudessa kuultiin myös hieman lauhkeampia näköaloja tarjoavia puheenvuoroja. Tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo Tampereen Rauhan ja konfliktintutkimuskeskuksesta ei usko esimerkiksi laajoihin massamuuttoihin.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen toi esiin sen hyvän, jota lähetystyö ja Kirkon Ulkomaanavun työ ovat saaneet aikaan. Hän kertoi itse sitoutuneensa 0,7 -tavoitteeseen jo 1970-luvulla, jolloin hän oli asian puolesta nälkälakossakin.

Hiippakuntasihteeri Maria Pitkäranta Kirkon Ulkomaanavusta painotti avustusjärjestöjen lisääntyvän yhteistyön tarvetta.

Lähetysjohtaja Seppo Rissanen muistutti, että kehitysyhteistyöhön osoitetut varat eivät tee ketään köyhäksi.

Resurssit uusjakoon

Piispa Juha Pihkala viittasi yhteisöjen selviämistä käsittelevään tutkimukseen, jonka mukaan selviytymisen ehto on resurssien jakaminen.

- Mutta se ei tapahdu vapaaehtoisesti, vaan tarvitaan vaikeita ratkaisuja ja asennemuokkausta. Itse löydän siihen tarvittavia eväitä ainoastaan Raamatusta.

Uudet jaot -tilaisuuden järjestivät Tampereen seurakuntayhtymä ja Suomen Lähetysseura yhteistyössä Kotimaan ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Tapahtuma oli osa kehitysyhteistyöjärjestöjen Toivo tulee talkoisiin -kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on nostaa kehitysyhteistyön määräraha 0,7 -prosenttiin valtion budjetista. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen jo 1970.

Sari Lehtelä

Rajalan leirikeskuksen uudisrakennuksen harjannostajaiset

Wed, 25 Mar 2009 14:24:00 GMT

Rajalan leirikeskuksen uudisrakennuksen harjannostajaiset

Tampereen seurakuntien nuorisotyön pitkäaikainen toive Rajalan uudisrakennus on harjakorkeudessa. Harjannostajaisia vietetään Rajalan leirikeskuksessa torstaina 26.3. kello 14.30. Tilat tulevat oleellisesti parantamaan olosuhteita leireillä.

Rajalan leirikeskus sijaitsee Kurun ja Ikaalisten rajalla vuokratontilla, jonka omistaa Laatumaa Oy (Metsähallitus). Tontin pinta-ala on n. 2,7 ha. Matkaa Tampereelta on noin 50 km.

Rajalan leirikeskuksen vanhan tallirakennuksen paikalle on rakenteilla uusi puurakenteinen päärakennus, joka pitää sisällään seuraavat toiminnot: täydelle leirille mitoitetun keittiön
aputiloineen ja varastoineen, kioskin, ruokasalin ja henkilökunnan taukohuoneen, luokkatilan ja edellä mainittuja tiloja palvelevat eteistilat.

Ruokalarakennukseen liittyy katoksen yhdistämänä lisäksi kaksi majoitustupaa, WC- ja suihkutilat leiriläisille ja henkilökunnalle, inva-wc, tekninen tila, jätekatos, konevaja varastoineen, keittiönkylmä ja lämmin varasto. Lisäksi rakennetaan katostilaa.

Uudisrakennusten kerrosala on yhteensä 411 m2 ja tilavuus 1300 m3.

Urakkatarjouksia saatiin yhteensä 16 kpl. Urakkamuoto on kokonaishintaurakka, joka pitää sisällään myös talotekniikkaurakat. Yhteensä rakennuttajan hankintojen kanssa kustannukset ovat lähes miljoona euroa.

Kohteen pääurakoitsijana toimii Alasen Rakennus Oy ja vastaavana mestarina Rami Haapaniemi.

Kohteen arkkitehtina ja rakennesuunnittelijana on toiminut Arkkitehtuuritoimisto Rauno Kangasniemi. LVI-suunnittelusta on vastannut Optiplan Oy. Sähkösuunnittelusta on vastannut
Sähkölinna Oy. Rakennuttajakonsulttina on toiminut Trebest Oy.

RuokaNysselle uusia lahjoittajia ja pysäkkejä

Tue, 24 Mar 2009 11:10:00 GMT

RuokaNysselle uusia lahjoittajia ja pysäkkejä

Tampereen seurakunnat tehostaa toimiaan vähävaraisten ihmisten auttamiseksi. Diakoniatyön RuokaNysse alkaa jakaa ruokaa koko kaupungin alueella huhtikuun alusta.

- Avunpyyntöjen määrä on kasvanut lähes neljänneksen, vaikka talouden taantuma ei vielä edes näy täydellä voimalla diakoniatyössä. Uskon, että yhteydenotot lisääntyvät, kun tänä vuonna irtisanottujen ansiosidonnainen työttömyyskorvaus loppuu. Yritämme varautua ihmisten auttamiseen. Kukaan ei tosin pysty ennustamaan, millaiseen tilanteeseen laman takia joudutaan, kertoo diakoniajohtaja Matti Helin.

Marraskuussa toimintansa aloittanut RuokaNysse laajentaa ajoreittinsä koko kaupungin alueelle huhtikuun alussa. Uudet pysäkit suunnitellaan Harjun, Messukylän ja Kalevan seurakuntiin.

RuokaNyssen ruokalahjoitukset on tähän asti saatu Pirkanmaan Osuuskaupalta, jonka ansiosta ruoka-apu on ollut aiempaa monipuolisempaa. Kevään aikana neuvotellaan uusien yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta monipuolinen tuotevalikoima voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Maaliskuussa ruokalahjoittajien joukkoon liittyi Kespron Tukku. Myös NCC Rakennus Oy on rahalahjoituksin tukenut RuokaNyssen toimintaa.

Alakoulut ahkeria postimerkkien keräilijöitä

Mon, 23 Mar 2009 07:43:00 GMT

Alakoululaiset ahkeria postimerkkien keräilijöitä

- Täällä repussani on salaisuus. Osaisitteko arvata mikä se on? kyseli nuorisotyönohjaaja Jaana Kanninen-Niemi Järvensivun koulun 1. luokan oppilailta viime torstaina.
- Leipää tai vettä, kuului arvauksia eri puolilta luokkaa.

- Ilo oli ylimmillään, kun repusta paljastui postimerkkejä ja oppilaat saivat tietää voittaneensa postimerkkikeräyksen, joka alkuvuodesta järjestettiin alakoulujen kesken. Suomen Lähetysseura huutokauppaa kerätyt postimerkit. Tempauksella koululaiset pystyivät tekemään hyvää rahapussia avaamatta.

- Postimerkkikeräykseen osallistui 69 luokkaa, kertoi pastori Kati Eloranta.

Järvensivun koulun 1. luokka lähtee keväällä palkintomatkalle Helsinkiin. Siellä he tutustuvat Korkeasaareen ja lähetysmuseoon.

Seurakuntien työntekijöille ennakkoilmoitus lomautuksista

Fri, 20 Mar 2009 08:28:00 GMT

Seurakuntien työntekijöille ennakkoilmoitus lomautuksista

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto antoi koko henkilöstölle ennakkoilmoituksen mahdollisista lomautuksista 19. maaliskuuta. Asiasta päättää yhteinen kirkkovaltuusto 2. huhtikuuta.

Kirkkoneuvosto kokoontuu 16. huhtikuuta, jolloin se voi päättää lomautuksien toteuttamisesta. Ensimmäiset lomautukset voidaan toteuttaa vapun tienoilla.
Henkilöstökulut muodostavat seurakuntayhtymän toimintakuluista 63 prosenttia. Jotta tulojen väheneminen saadaan kurotuksi umpeen, on koskettava myös henkilöstökuluihin.
Viranhaltija voidaan lomauttaa kalenterivuoden aikana enintään kolmeksi viikoksi. Mikäli näin tehdään, voidaan säästää noin 1,5 miljoonaa euroa. Tämä kattaisi noin puolet tarvittavista säästöistä vuonna 2009.

Kirkkoneuvosto avasi vahvistetun talousarvion

Fri, 20 Mar 2009 08:26:00 GMT

Kirkkoneuvosto avasi vahvistetun talousarvion

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti avata vuoden 2009 talousarvion, koska taantuman takia verokertymät ovat laskeneet.

Henkilöstön saaman lomautusvaroituksen lisäksi neuvosto päätti esittää valtuustolle, että verotuloarviota alennetaan aikaisemmasta 36,7 miljoonasta eurosta 34 miljoonaan euroon ja rahoitustuottojen arviota 1,053 miljoonasta eurosta 0,5 miljoonaan. Sijoitetuista aikaisempien vuosien ylijäämistä puretaan yhden miljoonan euron säästöt siten, että myyntitappiota ei synny.

Neuvosto esittää myös, että toteutetaan yhteensä kolmen miljoonan euron säästöt vuosien 2009 ja 2010 aikana siten, että vähintään miljoona euroa säästyy tänä vuonna.
Tämä merkitsee, että seurakuntayhtymän vuoden 2010 talousarvioon tulee tehdä vastaava kahden miljoonan euron säästö verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon.
Tämän vuoden talousarviossa investointeihin oli varattu 3,145 miljoonaa euroa. Nyt kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että investointeihin laitetaan vain 2 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää asiasta 2. huhtikuuta.

Hautamuistomerkkien ohjeistusta lievennetään

Fri, 20 Mar 2009 08:01:00 GMT

Hautamuistomerkkien ohjeistusta lievennetään

Nykyisin käytössä oleva Tampereen hautamuistomerkkiohjeisto on vuodelta 2002. Vuosien varrella siihen on tehty joitakin lisäyksiä, muun muassa Messukylän uurnahautausmaan ja tunnustuksettomien hauta-alueiden käyttöön oton yhteydessä.

Omaisia ja muistomerkkejä toimittavia yrityksiä on kuultu ohjeistoa uudistettaessa.Ohjeet ovat tietyiltä osin lieventyneet. Esimerkiksi vanhoihin muistomerkkeihin on luvallista laittaa nimilaattoja. Samoin tietyille alueille on mahdollista laittaa isompia merkkejä.

Koululaisten iltapäiväkotien maksuja tarkistetaan

Fri, 20 Mar 2009 08:00:00 GMT

Koululaisten iltapäiväkotien maksuja tarkistetaan

Tampereella kaupunki ostaa eri toimijoilta, muun muassa Tampereen seurakuntien lapsityöltä, koululaisten iltapäiväkotipalveluja. Seurakunnat ovat tarkistaneet omia hintojaan 5 vuoden välein.

Yhteiselle kirkkoneuvostolle esitetään, että 1.8.2009 alkaen koululaisten iltapäiväkotien maksut ovat samat kuin Tampereen kaupungilla eli 95 euroa/kuukausi, toiselta lapselta 72 euroa/ kk ja lyhyempää hoitoa tarvitsevalta 60 euroa/ kuukausi.

Kaupunkilaisia kutsutaan keskustelemaan kehitysavusta

Mon, 16 Mar 2009 13:01:00 GMT

Kaupunkilaisia kutsutaan keskustelemaan kehitysavusta

Suomi on luvannut nostaa kehitysapunsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Onko meillä varaa viimein lunastaa lupauksemme, jonka hallituksemme antoi ensimmäisen kerran jo vuonna 1970? Tamperelaisia kutsutaan osallistumaan keskusteluun tiistaina 24.3. kello 13 Tampereen Seurakuntien talon Näsin saliin, Näsilinnankatu 26.

Keskustelua käydään otsikon Uudet jaot! - alla, joka on myös tulevien Lähetysjuhlien teema. Tilaisuudessa kuullaankin myös parhaat palat kesäkuun juhlien ohjelmatarjonnasta.

Alustuksen pitää puolustusvoimien materiaalikeskuksen suunnittelupäällikkö, majuri Jari Riihimäki. Hänen puheensa otsikkona on Tulevaisuus kaatuu syliimme.

Seurakuntien talossa puhuvat myös professori, tutkimusjohtaja Tuomo Melasuo Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta, Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, piispa Juha Pihkala, johtaja Seppo Rissanen Suomen Lähetysseurasta, hiippakuntasihteeri Maria Pitkäranta, tuomiorovasti Olli Hallikainen ja pääsihteeri Esa Eerola.

Tilaisuus on osa kehitysyhteistyöjärjestöjen Toivo tulee talkoisiin -kampanjaa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu

Seurakunnat suosittu kesätyöpaikka

Mon, 16 Mar 2009 13:00:00 GMT

Seurakunnat suosittu kesätyöpaikka

Tampereen seurakunnat oli jälleen haluttu kesätyöpaikka. Ensimmäisen kerran kesätöiden haku oli keskitetty kokonaan nettiin. Hakemuksia tuli määräaikaan mennessä lähes 3 600 kappaletta. Hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta noin 1 000 kappaleella.

Kesätyöntekijöitä palkataan töihin muun muassa Mummon Kammariin, kesäkanttoreiksi, leirikeskuksiin, kirkon esittelijöiksi, kerhoihin ja hautausmaille.

Tampereen seurakunnat esittelivät kesätyöpaikkoja helmikuussa Pirkkahallissa järjestetyssä Rekrytori -tapahtumassa.

Tampereen seurakuntayhtymä etsii säästökohteita yksiköistä

Fri, 13 Mar 2009 12:00:00 GMT

Tampereen seurakuntayhtymä etsii säästökohteita yksiköistä

Tampereen seurakunnissa on jouduttu etsimään tiuhalla kammalla säästökohteita, koska talousarvion luvut ovat kahdessa kuukaudessa laskeneet pahasti miinukselle.

Suurin pudotus on kirkollisveroissa ja yhteisöveroissa. Kirkkohallitus laskee, että seurakuntien kirkollisverojen osuus laskee edellisvuodesta 1,5 miljoonaa ja yhteisöverot peräti 35 prosenttia.

Rahastotuotoista on huvennut noin 500 000 euroa, joten kaiken kaikkiaan tämän vuoden jälkeen ollaan noin 3,4 miljoonaa miinuksella. Siksi talousarvio on vietävä yhteisen kirkkovaltuustossa avattavaksi, jotta asiassa päästään eteenpäin.

Yhtymän yksiköille on annettu esitys siitä, kuinka paljon kunkin yksikön täytyy tänä vuonna leikata omasta talousarviostaan. Myös joistakin kiinteistöistä luopuminen on edessä.

Päätös taloudellisen tilanteen aiheuttamista toimenpiteistä tehdään yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa, joka on 19. päivä maaliskuuta. Listalla on myös esittely säästötoimista Tampereen seurakuntayhtymässä vuoden 2009 aikana. Tuolloin ratkeaa myös mahdollisen lomautuksen käyttöönotto. Yhteisen kirkkoneuvoston kokous alkaa kello 16.15.

Henkilöstölle lähetettiin kolmas maaliskuuta tiedote, jossa kerrottiin seurakuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta. Kirjeessä oli myös maininta siitä, että henkilöstöä koskeva lomautus on todennäköinen. Henkilöstölle pidetään viikolla 12 kaksi avointa tilaisuutta, jossa seurakuntayhtymän johdolle voi esittää kysymyksiä taloudellisesta tilanteesta ja lomautuksista.

Lisätietoja antaa hallintojohtaja Matti Ilveskoski, puh. 0500 638 380.

Arjen sankarittareksi Paiman Karim

Wed, 11 Mar 2009 09:40:00 GMT

Arjen sankarittareksi Paiman Karim

Arjen sankaritar valittiin perinteisesti kansainvälisen naistenpäivän juhlassa 6.maaliskuuta.
Arvonimen saa nainen, joka on toiminut aktiivisesti maahanmuuttajanaisten
aseman parantamiseksi ja hänen esimerkkinsä kannustaa muita selviämään uusissa oloissa.

Arjen sankarittareksi valittiin Paiman Karim.
Perusteluina valinnalle oli, että hän on aina valmis auttamaan apua tarvitsevia
maahanmuuttajia omia vaivojaan säästämättä. Paiman Karim ei ole unohtanut omia juuriaan,
vaan toimii aktiivisesti kurdilaisen kulttuurin vaalimiseksi yhdistyksissä ja harrastuksissa.

Kuva: Pirjo Toivonen

Cafe Olohuone täyttyi jo avajaispäivänä

Fri, 06 Mar 2009 13:18:00 GMT

Cafe Olohuone täyttyi jo avajaispäivänä

Hervannan kauppakeskus Duoon avattiin perjantaina 6. maaliskuuta uudenlainen kahvila, Café Olohuone. Avajaispäivänä kahvilan tienoilla riitti väkeä, ja sisällä oli ajoittain jopa tungosta. Kahvila tarjoaa pöytiin tarjoiltujen kahvin ja vohveleiden lisäksi paikan, jossa voi kohdata ihmisiä.

Avajaispäivänä kahvilan kohtaamispaikalle saatiin vieraaiksi muun muassaentinen kaupunginjohtaja, ministeri Jarmo Rantanen ja laulaja Jippu. Vieraita haastatteli kirkkoherra Juhani Räsänen. Päivään aikan on myös musiikkiesityksiä, esimerkiksi Jipun konsertti ostoskeskuksen aulassa.

Tunnelmallista kahvilaa ylläpitää Hervannan seurakunta. Kauppakeskuksessa sijaitseva kahvila on uusi avaus seurakunnan toimintamuotona, se tuo seurakunnan sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Kahvila pyörii kahden työntekijän, kolmen työharjoittelijan ja kymmenen vapaaehtoisen voimin.

Projektivastaava Teija Lätti kertoo, että kahvilan pyörittäminen on kaikille uutta.

– Eilen opiskelimme, miten kassakone ja astianpesukone toimivat, sanoo Teija Lätti. Vohveleiden ja erikoiskahvien tekoa harjoittelimme kyllä jo etukäteen.

Vapaaehtoiset ovat olleet varsin kiinnostuneita kahvilassa työskentelystä, mutta uusiakin vapaaehtoisia mahtuu mukaan. Monet ovat kuulleet hankkeesta puskaradion kautta. Teija Lätti kertoo, että tuoreet kahvilatyöntekijät ottavat mielellään asiakaspalautetta vastaan, ja sen perusteella kahvilan toimintaa kehitetään.

Avajaispäivänä vohveleita ovat tulleet nauttimaan myös hervantalaiset Hilkka Kreivi ja Leila Kivipelto. He ovat molemmat mukana seurakunnan toiminnassa ja saivat sitä kautta tiedon avajaisista. Avajaiset ovat olleet esillä myös esimerkiksi Hervannan Sanomissa.

– Itse olen mukana Äiti Teresan peittotalkoissa, kertoo Leila Kivipelto. Olemme suunnitelleet, että tulemme tänne kahvilan kohtaamispaikalle peittotalkoisiin, jotta ihmiset näkevät, millaisesta toiminnasta on kyse.

Hilkka Kreivi kertoo, että häntä on jo kyselty vapaaehtoiseksikin. Hilkka Kreivi ja Leila Kivipelto arvelevat, että café Olohuone löytää paikkansa Hervannsta, ja asiakkaita riittää.

– Kyllä täällä varmasti tulee toistekin poikettua, kun tuttujavapaaehtoisina, toteaa Leila Kivipelto.

Cafè Olohuone sijaitsee kauppakeskus Duossa Hervannassa ja on avoinna arkisin kello 9 - 19, lauantaisin kello 9 - 15 ja sunnuntaisin klo 12 - 16. Kahvila myy Reilun kaupan tuotteita, esimerkiksi kahvia, teetä ja suklaata.

Anna-Mari Martikainen

Tampereen seurakuntayhtymä tekee säästöistä päätöksiä 19.3.

Fri, 06 Mar 2009 12:44:00 GMT

Tampereen seurakuntayhtymä tekee säästöistä päätöksiä 19. maaliskuuta

Tampereen seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto pohti torstaina 5. maaliskuuta, miten taantuman aiheuttamasta tilanteesta on mahdollista selvitä.

Kun viime vuoden verokertymä oli paras, mitä Tampereen seurakuntayhtymä on koskaan saanut, kaksi kuukautta myöhemmin oltiin jo menossa pahasti miinuksella.

Suurin pudotus on tapahtunut yhteisöveroissa, mutta myös kirkollisverot ovat jo laskeneet. Kirkkohallitus on arvioinut, että seurakuntien kirkollisverojen määrä laskee vuonna 2009 edellisvuodesta 1,5 prosenttia ja yhteisöverot peräti 35 prosenttia. Rahastotuotoista on Tampereella hupenemassa noin 500 000 euroa, joten kaiken kaikkiaan tämän vuoden jälkeen arvioidaan oltavan noin 3,2 miljoonaa euroa miinuksella.

Näin ollen talousarvio on vietävä yhteisen kirkkovaltuuston avattavaksi, jotta asiassa päästään eteenpäin. Eri yksiköille on annettu esitys siitä, kuinka paljon tänä vuonna kunkin yksikön täytyy leikata omasta talousarviostaan.

Säästöpäätöksiä pitää tehdä myös kiinteistöissä, joista onkin tehty jo tarkat käyttöastetilastot. Seurakuntaneuvostoille on annettu tehtäväksi pohtia, mistä tiloista seurakunta voisi luopua, jos tilanne kiristyy entisestään.

Tampereen seurakuntayhtymässä on iso henkilöstö, noin 630 henkeä. Henkilöstölle lähetettiin kolmas maaliskuuta tiedote, jossa kerrottiin seurakuntayhtymän taloudellisesta tilanteesta. Kirjeessä oli myös maininta siitä, että henkilöstöä koskeva lomautus on todennäköinen.

Päätös taloudellisen tilanteen aiheuttamista toimenpiteistä tehdään 19. maaliskuuta pidettävässä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa sekä huhtikuun alussa yhteisessä kirkkovaltuustossa.

Lähetysjuhlilla tehdään hyvää tamperelaisilla risteillä

Wed, 25 Feb 2009 14:12:00 GMT

Lähetysjuhlilla tehdään hyvää tamperelaisilla risteillä

Valtakunnallisten Lähetysjuhlien valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Tampereen seurakuntien vapaaehtoiset ovat luvanneet valmistaa kesäkuussa vietettäville juhlille koruja, joiden myynnistä saatava tuotto menee lähetystyön hyväksi.
- Valmistamme 1000 puista ristiä, joista teemme rukoushelminauhoja, avaimenperiä, ranne- ja kännykkäkoruja, Pirkko Tuomisto kertoo.

- Jokainen sai tehdä ensimmäisen rukoushelminauhan itselleen. Näin kuljemme hyvillä mielin tämän kevään risti kaulassa kohti Lähetysjuhlia, Irmeli Merikanto sanoo.

Idea koruprojektista sai alkunsa, kun seurakuntien eri piireissä mietittiin, miten tamperelaisia voimavaroja voisi hyödyntää Lähetysjuhlilla. Kun idea oli toteutuskelpoinen, siitä viestittiin lähetyssihteerien kautta ja kysyttiin mielipidettä laajemmin. Idea sai kannatusta ja projekti aloitettiin käsityöpiiriläisten kesken.

Aitoa käsityötä

- Risti on hiottu hieman T-kirjaimen malliseksi, joten se on oikein sopiva muisto Tampereella vietetyistä Lähetysjuhlista, Pirkko Tuomisto toteaa.

Inkeri Sihvo ja Irmeli Merikanto pohtivat, että jokainen ristin saaja luo korulle aivan oman sisältönsä ja merkityksensä.
- Jokainen risti on yksilöllinen ja persoonallinen. Teemme ne käsityönä hionnasta ja maalauksesta lähtien. Risti on kristikunnan tärkein viesti, ydinsanoma, käsityöpiiriläiset sanovat.

Piiriläisistä Marja Virta otti vielä oman projektinsa ja hioi 60 ristiä viikon aikana.
- Tämä on tärkeä asia. Olen mielelläni mukana, koska olemme lähetyksen asialla, hän toteaa.

Kaikille avoin piiri kokoontuu yleensä maanantai-iltaisin seurakuntien talossa. Tarkempia tietoja piiristä saa Pirkko Tuomistolta p. 050 468 9212

Yhteinen nuorisotyö saa asiakkailtaan kiitosta

Fri, 20 Feb 2009 12:21:00 GMT

Yhteinen nuorisotyö saa asiakkailtaan kiitosta

Tampereen ev.lut. seurakuntien yhteinen nuorisotyö on jo ehtinyt 40 vuoden ikään. Yhteisen nuorisotyön historian katsotaan alkaneen vuodesta 1968.

- Rippikoulutyö on ollut tärkeä osa yhteistä nuorisotyötä alusta lähtien, mutta kerho- ja leiritoiminta, oppilaitostyö, partiotyö ja uusimpina musiikinopetus ja nuorten aikuisten piirissä tehtävä työ ovat nykyisen nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoja, totesi kasvatustieteen professori ja kasvatustyön johtokunnan puheenjohtaja Eero Ropo puheessaan yhteisen nuorisotyön 40-vuotisjuhlassa joulukuussa.

Yhteinen nuorisotyö teki viime vuoden lokakuussa asiakaskyselyn, jolla mitattiin tyytyväisyyttä ja kerättiin kehittämisehdotuksia. Erityisesti kiitosta sai mukava ja kehittävä toiminta. Kyselyn tulokset tukevat Eero Rovon näkemystä keskeisistä toimintamuodoista.

Asiakaskysely tehtiin musiikinopetukseen, nuorten aikuisten toimintaan, partioon, muskareihin ja varhaisnuorisotyöhön osallistujien keskuudessa. Kyselyssä oli mukana myös yhteistyötahot. Kyselyissä keskityttiin siihen, miten nuorisotyötä voitaisiin kehittää asiakkaan näkökulmasta ja miten asiakkaat ovat tulleet mukaan toimintaan.
- Saimme aitoa ja suoraa asiakaspalautetta, joka kertoi toiminnan ja tarjonnan olevan suunnilleen kohdallaan. Nuorisotyön kehittämisen kohteina ovat perustoiminnan vahvistaminen seurakunnissa ja kasvuympäristöissä, nuorten aikuisten parissa tehtävä työ ja nuorisotyön siirtäminen digiaikaan, toteaa nuorisotyön johtaja Kari Lähdesmäki.

Varhaisnuorisotyö tarjoaa mukavia harrastuksia

Musiikinopetuksessa korostui harrastusnäkökulma ja se, että osallistuja haluaa oppia uutta. Muskarit koetaan lapsille tärkeiksi virikkeiden antajiksi ja vanhemmat saavat ryhmistä vertaistukea. Musiikinopetuksessa toivottiin soittoaikojen pidentämistä. Iltamuskareita toivottiin, jotta työssä käyvät vanhemmat pystyisivät niihin osallistumaan nykyistä paremmin.

Partioon hakeuduttiin, koska sitä pidetään oivana harrastuksena ja mukavana toimintana. Partioon mennään myös halusta oppia uusia taitoja. Usein partio näyttäisi siirtyvän harrastuksena jälkipolville.

Varhaisnuorisotyön kerhoihin osallistumisen syinä ovat erityisesti mukava toiminta ja kaverit. Vastaajat toivovat lisää leirejä, retkiä ja tapahtumia. Kiitosta sai toiminnan maksuttomuus ja sisältö.

Nuoret aikuiset ja yhteistyötahot pitävät nuorisotyötä hyödyllisenä

Nuorten aikuisten toimintaan lähdetään mukaan eniten kavereiden ja mukavan toiminnan ansiosta. Moni on mukana toiminnassa myös siksi, että haluaa rippikouluun isoseksi. Toimintaan osallistumista motivoi myös se, että lukioon haettaessa siitä saa lisäpisteitä. Leireillä puolestaan korostuu, että mukaan on lähdetty, jotta kuullaan Jumalasta.

Nuorisotyön kanssa yhteistyötä tekevät kristilliset yhdistykset, kurssikeskukset, seurakunnat, kaupunki ja muut urheiluseurat ja yhdistykset. Jokainen yhteistyötaho oli vankasti sitä mieltä, että nuorisotyön kanssa tehty yhteistyö on merkityksellistä ja se on tuonut hyötyä omalle yhteisölle. Monet tahot pitävät tärkeänä myös sitä, että yhteistyöllä on kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian tuet jaetaan kahdessa erässä

Fri, 20 Feb 2009 07:04:00 GMT

Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian tuet kahdessa erässä

Tampereen seurakuntayhtymä jakaa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahat tänä vuonna kahdessa erässä. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 19. helmikuuta, että kevätkaudella jaetaan summasta 500 000 euroa vuonna 2008 sovittujen jako-osuuksien mukaisesti.

Seurakuntayhtymä jakaa vuosittain lähetyksen ja kansainvälisen diakonian talousarviomäärärahan, joka on kolme prosenttia arvioiduista verotuloista. Tänä vuonna summaksi on arvioitu 1 101 000 euroa. Taloudellisen tilanteen takia summa voi jäädä pienemmäksi.

Kirkon yhteinen Lähetysstrategia on valmistumassa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Tampereella yhteisen lähetyksen toimintasuunnitelmassa on otettu esille myös hankerahoitusmalli, joka on käytössä ulkoasianministeriössä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön rahoittamisessa. Taustaselvitys valmistuu keväällä 2009.

Näiden seikkojen ja myös taloudellisen tilanteen takia talousarviomäärärahojen jako on syytä tehdä vasta syksyllä. Kokonaan varojen poisjääminen olisi kuitenkin lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnan kannalta kohtuutonta.

Järjestöjen välisistä jako-osuuksien muutoksista sekä jakamatta jäävän summan suuruudesta päätetään syksyllä. Syksyllä päätetään myös siitä, miten paljon eräiden järjestöjen naispappeuskannat pienentävät järjestöille annettavan tuen määrää.

Gazan siviilien auttamiseen 5 000 euroa

Fri, 20 Feb 2009 07:04:00 GMT

Gazan siviilien auttamiseen 5 000 euroa

Tampereen seurakunnat myöntää Gazan siviilien auttamiseen 5 000 euroa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 19. helmikuuta vastata Kirkon Ulkomaanavun esittämään avunpyyntöön.

Vetoomukseen sisältyy myös pyyntö auttaa kolehtien ja muiden keräysten avulla.

Seurakuntien kiinteistöselvitys valmistuu huhtikuussa

Fri, 20 Feb 2009 07:03:00 GMT

Seurakuntien kiinteistöselvitys valmistuu huhtikuussa

Tampereen seurakuntien kiinteistöselvitys valmistuu huhtikuun lopussa. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti asiasta 19. helmikuuta.

Seurakuntayhtymälle hyväksyttiin kiinteistösuunnitelma syksyllä 2007. Taloustilanteen nopean heikkenemisen vuoksi yhtymään perustettiin tammikuussa taloustoimikunta, joka esitti pikimmiten kiinteistöselvityksen tekemistä.

Kiinteistöpalvelut laatii yhdessä seurakuntien ja yhteisten työmuotojen kanssa luettelon tilojen toiminnallisesta tärkeysjärjestyksestä. Tämän selvityksen perusteella tiloista myös luovutaan, mikäli siihen tulee tarve. Selvitykseen vaikuttavat myös strategiatyöskentelyn tulevat linjaukset.

Parisuhdeongelmiin haetaan ammattilaisten apua

Mon, 16 Feb 2009 13:50:00 GMT

Parisuhdeongelmiin haetaan ammattilaisten apua

Tampereen kaupungin ja Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien parisuhdekyselyn vastaajista suurin osa on tyytyväinen parisuhteeseensa, viettää aikaa yhdessä perheen kanssa ja perheellä on ystäviä ja sukulaisia, joilta saada apua ja tukea. Kuitenkin viidesosa kyselyyn vastanneista perheistä on vailla läheisiä aikuissuhteita ja kymmenesosalla ei ole ihmisiä, joilta saada apua arkeen.

Parisuhdekysely järjestettiin verkkokyselynä, joka oli linkitetty sekä kaupungin että seurakuntien internetsivuille ja Parisuhteen palapeli -sivustolle. Tamperelaisilta kysyttiin pari- ja perhesuhteisiin liittyviä asioita, avuntarvetta parisuhdeasioissa sekä mistä parit mieluiten haluaisivat saada apua. Vastausaika oli 26.11. – 14.12.2008. Kyselyyn vastasi yhteensä 99 henkilöä, joista 79 vastasi kaikkiin kysymyksiin. Valtaosa vastaajista oli naisia.

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että arjen tukemisessa päivähoito, neuvolat ja perhetyöntekijät ovat tärkeässä asemassa ennen kuin parisuhdeongelmiin haetaan apua ulkopuolisilta avuntarjoajilta. Kaikilla vastaajilla ei omasta mielestään ollut tarpeeksi tietoa siitä, mistä parisuhdeongelmiin voi saada apua. Vastaajat olisivat valmiita vastaanottamaan apua, jos sitä tarjottaisiin aktiivisesti.

Parisuhdeongelmissa vastaajat hakisivat apua mieluiten perheasiain neuvottelukeskuksesta ja Tampereen kaupungin perheneuvolasta. Noin viidesosa vastanneista kaipaisi tukea myös lastenneuvolasta. Lisäksi osa vastaajista käyttää internetin keskustelupalstoja saadakseen vertaistukea.

Kasvatusasioissa tukea odotetaan eniten päiväkodista, perhepäivähoidosta ja kerho- sekä leikkitoiminnasta. Vastanneista 24 prosenttia hakisi tukea seurakunnan kasvatus- ja diakoniatyöstä ja 12 prosenttia perheasiain neuvottelukeskuksesta.

Tampereen kaupungin ja Tampereen evankelisluterilaisten seurakuntien ammattilaisista koostuva työryhmä hyödyntää kyselyn tuloksia parisuhdepalvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä entistä paremmaksi. Yhteistyöhankkeessa on parhaillaan menossa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä seurakuntien työntekijöiden koulutus, jossa parannetaan henkilöstön valmiuksia kohdata ja ottaa puheeksi asiakkaiden parisuhdeongelmat.

Kyselyyn vastasi yhteensä 99 henkilöä. Valtaosa vastaajista oli naisia. Yhteenveto parisuhdekyselyn tuloksista löytyy Parisuhteen palapeli -verkkosivustolta.

Tietohallinnon ja jäsentietojen palveluita keskitetään Tampereelle

Fri, 23 Jan 2009 07:54:00 GMT

Tampereelle perustetaan aluekeskusrekisteri ja tietohallinnon aluekeskus

Luterilaisessa kirkossa on jo muutaman vuoden ajan ollut meneillään hanke, jonka tarkoituksena on saattaa kaikki seurakunnat ja seurakuntalaiset samaan jäsentietokantaan. Hanke on edennyt niin hyvin, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön joko vuonna 2010 tai 2011. Hanke mahdollistaa seurakuntien ja seurakuntalaisten palvelun täysin uudella tavalla. Mistä tahansa päin Suomea voidaan asioida kirkkoherranvirastoon tai keskusrekisteriin liittyvissä asioissa, enää ei olla sidoksissa seurakunnan omiin tietoihin. Uusi järjestelmä antaa mahdollisuuden keskittää palveluja paitsi valtakunnallisesti, myös alueellisesti. Tampereen seudulle onkin suunnitteilla aluekeskusrekisteri.

Tampereen seurakuntayhtymän rekisteripäällikkö Gun Toivonen on käynyt neuvotteluja Tampereen seurakuntien keskusrekisterin laajentamisesta Hämeenkyrön, Lempäälän, Kangasalan, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven seurakuntien kanssa. Lisää seurakuntia on jo nyt tulossa mukaan. Neuvottelujen tuloksena on, että aluekeskusrekisterin toteuttamista voidaa ryhtyä suunnittelemaan tarkemmin. Näin keskus voitaisiin avata samaan aikaan, kun kirkon yhteinen jäsentietojärjestelmä otetaan käyttöön. Tampereen seurakunnissa hankkeesta vastaavat yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala ja rekisteripäällikkö Gun Toivonen.

Toinen tärkeä hanke on tietohallinnon aluekeskuksen perustaminen Pirkanmaalle. Tietohallinnon aluekeskuksia tarvitaan varmistamaan riittävä tietoturvan taso, kun yhteinen jäsentietojärjestelmä saadaan käyttöön. Tampereen seurakunnat toimii Pirkanmaan tietohallinnon aluekeskuksen "isäntänä", ja Tampere toimii valtakunnallisesti kokeiluhankkeena.

Tietohallinnon palvelukeskukset eli IT-aluekeskukset toimivat siten, että isojen seurakuntayhtymien ympärille kootaan pienempiä seurakuntia, joiden on kallista pitää omaa tietotekniikasta ja -hallinnosta vastaavaa työntekijää. Palvelukeskusten kustannukset jaetaan mukana olevien seurakuntien kesken Alueellinen palvelukeskus taas antaa kaiken sen tuen, mitä pienemmät seurakunnat tarvitsevat. Alueellisen palvelukeskuksen perustaminen ja toiminta vaatii Tampereen seurakuntayhtymän tietohallinnon työpanoksen kasvattamista noin kahdella henkilötyövuodella. Kangasalan seurakunnan työsuhteessa ollut atk-tukihenkilö on jo palkattu Tampereen seurakuntayhtymän palvelukseen.

Palvelukeskusten rakentamisprosessia koordinoivat hiippakunnat, joissa kussakin tulee olemaan 2-3 alueellista keskusta. Jaon pitäisi olla valmis huhtikuun loppuun mennessä.

Tampereen seurakunnat perusti taloustoimikunnan

Fri, 23 Jan 2009 07:53:00 GMT

Tampereen seurakuntayhtymä perusti taloustoimikunnan

Yhteiselle kirkkoneuvosto päätti perustaa taloustoimikunnan vuosiksi 2009-2010. Taloustoimikunnan tehtävänä on suunnitella seurakuntayhtymän taloutta pitkällä aikavälillä. Toimikunta esimeriksi seuraa taloustilannetta ja arvioi sen vaikutuksia seurakuntien talouteen sekä laatii vaihtoehtotarkasteluja tulevaisuuden varalle. Toimikunnan tehtäviin kuuluu myös määritellä eri kustannusten säästötarpeita pitkällä tähtämeillä sekä laatia päivitetty taloussuunnitelma ja riskien hallinnan periaatteet. Myös sijoitusten päälinjaukset ovat taloustoimikunnan vastuulla.

Taloustoimikuntaan valittiin toimitusjohtaja Markku Isotalo (puheenjohtaja) , toimitusjohtaja Anne Karhola, ministeri Jarmo Rantanen, kirkkoherra Juha Vuorio, hallintojohtaja Matti Ilveskoski ja talouspäällikkö Birgitta Bragge (sihteeri).

Joulunaika keräsi väkeä kirkkoon

Mon, 19 Jan 2009 08:36:00 GMT

Joulunaika keräsi väkeä kirkkoon

Joulunaika keräsi perinteisesti väkeä seurakuntien tilaisuuksiin. Kävijöitä juolunaikaan 2008 oli yhteensä 89 600. Väkimäärä nousi vuoteen 2007 verrattuna yli kahdeksalla tuhannella. Kävijämäärää nostaa se, että päiväkotien joulukirkkoja ei ole edellisenä vuotena tilastoitu. Päiväkotien joulukirkkoihin osallistui lähes kuusi tuhatta lasta ja hoitajaa.

Tampereen seurakuntien tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä 750 000 kävijää. Tämä ei kerro vielä koko totuutta syntyneistä kohtaamisista, koska seurakunnan työntekijät tekevät työtään myös muissa kuin omissa tiloissaan esimerkiksi työpaikoilla ja kouluissa.

Konsertit ja Kauneimmat joululaulut suosituimpia

Suosituimpia tilaisuuksia olivat Kauneimmat joululaulut, joihin osallistui 19 000 tamperelaista. Ensimmäisen ja neljännen adventin messut olivat myös suosittuja. Ensimmäisen adventin messuun osallistui 5 475 kävijää, joka oli 500 enemmän kuin vuonna 2007.

Tamperelaiset kävivät vuonna 2008 lähes yhtä ahkerasti seurakuntien järjestämissä joulukonserteissa kuin vuonna 2007. Yleisömääräksi kertyi 18 400.

Sydänjouluna (24.-26.12.) kävijöitä oli kaksi tuhatta vähemmän kuin vuonna 2007. Tämä näkyy osallistujien vähenemisenä jouluaaton ja jouluyön hartauksissa. Toisaalta taas nousua oli joulupäivän ja tapaninpäivän tilaisuuksissa.

Viattomien lastenpäivänä järjestetyt enkelikirkot kasvattivat kävijämääräänsä, nihin osallistui lähes 1 200 henkilöä. Myös uudenvuodenaatto oli edellisvuotta suositumpi. Kävijöitä oli yli 100 enemmän eli 760.

Keskustan seurakunnissa eniten kävijöitä

Suurimmat kävijämäärät olivat Tuomiokirkkoseurakunnan ja Pyynikin seurakunnan tilaisuuksissa. Tuomiokirkkoseurakunnan väkimäärä kohosi 30 400 ja Pyynikin seurakunnan puolestaan 16 700 kävijään.

Seurakuntien suosituimmat tilaisuudet olivat Kauneimmat joululaulut, joulukonsertit ja sydänjoulun tapahtumat. Tuomiokirkkoseurakunnan konserteissa kävi yli yhdeksän tuhatta kävijää ja Pyynikin seurakunnassa konserttiyleisöä oli 5 350.

Rakkauden ammattilaiset haastavat keskustelemaan

Fri, 16 Jan 2009 13:00:00 GMT

Rakkauden ammattilaiset haastavat keskustelemaan

Rakkauden ammattilaiset -verkkoyhteisön Roadshow kokoontui torstai-iltana Cafe Europassa Tampereella. Työntekijöitä pääsi tapaamaan kasvokkain ja samalla sai tutustua paikan päällä miten verkkoyhteisö toimii.

Rakkauden ammattilaiset on City.fi -palvelussa toimiva yhteisö, joka koostuu papeista, kirkon parisuhdeammattilaisista ja muista työntekijöistä, joiden kanssa kuka tahansa voi keskustella verkon välityksellä.

City.fi-palvelun käyttäjistä valtaosa on 15 - 34 -vuotiaita ja joukkoon mahtuu monia kirkosta vieraantuneita. Verkkoyhteisö tarjoaa heille mahdollisuuden kritiikin ja kysymysten esittämiseen.

Heli Airikka-Rantanen ja Eeva Kahilaniemi-Parkkola ovat yhteisön tamperelaiset työntekijät. He odottivat, että verkossa saattaisi esiintyä epäasiallista keskustelua, mutta sellaista ei ole tullut vastaan. Eeva Kahilaniemi myöntää, että ennakkoluuloihin on törmännyt. Jonkin verran omaa olemassaoloaan on joutunut selittämään käyttäjille.

Suosittu palvelu

Ensimmäisen viikon aikana Rakkauden ammattilaiset nousivat palvelun puhutuimmaksi aiheeksi. Palvelulle on tarvetta. Siitä kertoo suuri kiinnostus ja käyttäjien yhteydenotot. Moni käyttäjä on ihmetellyt, että mitä kirkon työntekijät tekevät City.fi:ssä.
- Läsnäolomme koetaan tärkeäksi. Kohtaamme siellä erilaisen maailman kuin sen mikä on arjessamme, Eeva Kahilaniemi-Parkkola toteaa.
-Tavoitamme tätä kautta eri tyyppisiä ihmisiä, Heli Airikka-Rantanen jatkaa.

- Mukavaa on ollut huomata kuinka käyttäjät itse aloittavat aiheita ja haastavat työntekijöitä mukaan, projektisihteeri Henna Hauta-Aho sanoo.
Eija Harju Espoosta kertoo, että yksi mieleen jäänyt keskustelun otsikko on ollut ”Liperit citymuotiako?”

Yhteisön nimi, Rakkauden ammattilaiset, on herättänyt keskustelua.
- Halusimme nimen, joka erottuu City.fi:ssä. Siellä ei huomiota herätetä neutraaleilla nimillä. Tämä myös haastaa ihmisiä pohtimaan mitä rakkauden ammattilaiset oikeasti ovat ja luomme ehkä uuden, positiivisen sisällön tällekin käsitteelle, Henna Hauta-Aho kertoo.
- Alun keskustelun jälkeen siihen on kyllä totuttu. Profilointi on onnistunut, Eija Harju toteaa.

Verkkoyhteisö on osoitteessa www.city.fi/rakkaudenammattilaiset

Matti Sääksi Tampereen seurakuntien valtuuston puheenjohtajaksi

Fri, 16 Jan 2009 07:07:00 GMT

Matti Sääksi Tampereen seurakuntien valtuuston puheenjohtajaksi

Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto valitsi 15. päivänä tammikuuta pidetyssa kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi työterveyslääkäri Matti Sääksin ja varapuheenjohtajaksi talousjohtaja Marja Karvon vuoksiksi 2009-2010.

Yhteeen kirkkoneuvostoon valittiin yhdeksän luottamushenkilöä tuomiokapitulin määräämän puheenjohtajan tuomiorovasti Olli Hallikaisen lisäksi.

Varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Anne Karhola ja muiksi varsinaisiksi jäseniksi ensisuojan johtaja Antero Aarnio, apulaisylilääkäri Riitta Alaja, tv-tuottaja Matti Heinivaho, toimitusjohtaja Markku Isotalo, ekonomi Jukka Kosola, strategiasuunnittelija Lotta Kallonen, luokanopettaja Raili Raittila, ministeri Jarmo Rantanen ja DI Maija Simelius.

Tampereen lähetysjuhlien verkkosivut avattu

Thu, 15 Jan 2009 13:15:00 GMT

Tampereen lähetysjuhlien verkkosivut avattu

Vuosi 2009 on seurakuntien lähetystyön juhlavuosi ja samalla Suomen Lähetysseuran 150-vuotisjuhla. Juhlavuosi näkyy Tampereella erityisesti 5.-7. kesäkuuta, kun keskustan valtaa Valtakunnalliset Lähetysjuhlat.

Tänään on avattu Lähetysjuhlien verkkosivut osoitteessa www.lahetysjuhlat.fi, josta löytyy kaikki olennainen tulevista juhlista. Verkkosivut kertovat kevään aikana, miten Lähetysseura ja Tampereen ev.lut. seurakunnat rakentavat juhlia kävijöitä varten.

Tampereella pidettävien juhlien teemaksi on valittu Uudet jaot! Se on haaste kaikille Lähetysjuhlille tuleville.

Maailmassa on vielä paljon hätää, epäoikeudenmukaisuutta ja väkivaltaa, johon on tartuttava, monella eri tapaa. Rikkaan pallonpuoliskon kansalaiset ovat saaneet paljon, nyt on aika laittaa jaot uusiksi.

Lähetysjuhlat elämän keskelle

Kesäkuussa Tampereen keskustan täyttää lähetystyön city-tapahtuma. Ohjelmassa on otettu huomioon erityisesti lapsiperheet, onhan kyse Särkänniemen ja Lasten katedraalin kaupungista.

Tampereelle on tulossa yli 20 Lähetysseuran yhteistyökirkkojen edustajaa.

Tampereelle kannattaa tulla jo musiikinkin tähden. Luvassa on toistakymmentä konserttia Lähetysseuran laatukuorojen konserteista aina Metallimessuun.

Juhlille saapuvien on mahdollista löytää uusia oivalluksia ja näkyjä toteuttaa lähetystyötä omassa elämässään ja seurakunnassaan. Jokainen voi löytää itsellesi uuden tavan tehdä hyvää!

Juhlat kruunaa lauantaina 6.6. Ratinan stadionilla pidettävä yhteislaulutilaisuus, joka päätetään messuun ja lähetystyöntekijöiden siunaamiseen.

Lähetystyön syntymäpäivää juhlitaan tulevana viikonloppuna

Lähetystyön juhlavuosi alkaa 18.tammikuuta messulla Helsingin tuomiokirkossa ja pääjuhlalla Helsingin yliopistolla.
Tampereella puolestaan juhlitaan samana iltana viiden kuoron voimin, jotka esittävät gospelia kello 18 Tuomiokirkossa.

Lähetysseuran syntymäpäivät ovat vuorossa 19. tammikuuta, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomen Lähetysseuran perustava kokous pidettiin Helsingissä. Paikalla oli tuon ajan vaikuttajia, muun muassa Elias Lönnrot ja Johan Wilhelm Snellman.

Lisätiedot: www.lahetysjuhlat.fi

Lasten virtuaalikirkossa kokeillaan ja kolutaan

Tue, 13 Jan 2009 11:17:00 GMT

Lasten virtuaalikirkossa kokeillaan ja kolutaan

Esi- ja alakouluikäisille tarkoitettu Lastenkirkko.fi -palvelu avautui 13. tammikuuta.

Lastenkirkossa luodaan oma virtuaalihahmo, jolla voi liikkua virtuaalisen kirkkotilan eri osissa. Urkuja ja kirkonkelloja pääsee itse soittamaan. Kirkkosalissa voi tutustua esimerkiksi kastemaljaan ja alttariin. Lastenkirkossa voi myös hiljentyä: osallistua rukoukseen, sytyttää kynttilän tai käydä hautausmaalla.

Lastenkirkko sisältää kuvaa, tekstiä ja ääntä. Raamatun kertomuksia voi lukea tai kuunnella. Lastenvirsiä ja -lauluja voi kuunnella erilaisina versioina, esimerkiksi uruilla tai bändin soittamana.

Palveluun tulee myös chatti, joka on avoinna silloin, kun palvelun työntekijä on paikalla. Aluksi päivystys ja chatti toimivat maanantaisin klo 15-17. Chatissa lapset voivat keskustella keskenään tai työntekijän kanssa. Muulla pelialueella hahmot voivat keskustella hymiöillä.

Hymiöillä ei voi kiusata

Tietokoneen näytöllä vipeltää pieni ihmishahmo. Se valitsee numerotaululta "Jumalan kämmenellä" ja kuuntelee sen bändiversiona. Hahmo kapuaa kryptaan ja katsoo Kengurumeiningin musiikkivideon skriiniltä. Kryptasta palataan vielä kirkkosaliin, kivutaan saarnatuoliin ja kuunnellaan pari kertomusta Raamatusta.

– Palvelu tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua itse tai yhdessä aikuisen kanssa kristinuskon perusasioihin lapsille ymmärrettävällä tavalla", tiivistää Vantaan seurakuntien verkkotoimittaja Antero Harju.

Aikuisille Lastenkirkko.fi on apuväline ottaa puheeksi, tutustua ja opetella kristillistä uskoa lapsen kanssa.

– Palvelu voi auttaa vanhempia ja isovanhempia, kummeja, uskonnonopettajia tai kerhojen ohjaajia kirkkoon ja uskoon tutustuttamisessa", Harju sanoo.

Lastenkirkko.fi on myös turvallinen vaihtoehto. Lapsen voi jättää sen ääreen itsekseenkin. Keskustelualueella on aina aikuinen mukana ja hymiöillä ei voi kiusata ketään.

Jatkossa palvelua laajennetaan erilaisilla peleillä ja toiminnoilla. Myös aikuisille tarjottavaa aineistoa lisätään myöhemmin sivustolle.

Lastenkirkko.fi:n ovat rakentaneet Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan seurakunnat. Suunnittelussa ovat olleet mukana Seurakuntien Lapsityön Keskus ja Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK. Rahoitukseen ovat osallistuneet myös Kirkkohallitus ja Kirkon mediasäätiö.

Sivusto on osoitteessa www.lastenkirkko.fi.

Tampereella kirkkoon liityttiin ja siitä erottiin ennätystahtiin

Fri, 02 Jan 2009 11:22:00 GMT

Tampereella liityttiin ja erottiin ennätystahtiin

Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymään liittyi vuonna 2008 yhteensä 634 henkilöä ja siitä erosi 2784 tamperelaista. Tilastojen mukaan näin suuri liittyneiden määrä ei Tampereella ole aiemmin ollut, ei edes 1990-luvun lamavuosina. Myös eronneita oli enemmän kuin ennen, yhteensä 2784 henkilöä.

- Suuri osa eronneista on edelleen nuoria aikuisia. Tampere on opiskelukaupunki, joten täällä 20-29-vuotiaiden ikäluokka on miltei kolmasosan suurempi kuin seuraavalla vuosikymmenellä syntyneiden. Tämä selittää osittain isoa eronneiden määrää, sanoo yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala.

Vuoden 2008 lopussa Tampereen seurakuntayhtymässä oli jäseniä 153 465. Vuonna 2007 Tampereella liittyi kirkkoon 551 ja erosi 2339 tamperelaista.

Martinus-säätiölle kehitysyhteistyövaroja Onandjokwen sairaalan peruskorjaushankkeeseen

Martinus-säätiö ja Suomen Lähetysseura ovat solmineet yhteistyösopimuksen liittyen Martinus-säätiön hankkeeseen, jonka tarkoituksena on peruskorjata Onandjokwen sairaala Namibiassa. Martinus-säätiö on saanut hankkeeseen Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroja vuosiksi 2009 - 2011. Sopimus koskee tässä vaiheessa hankkeen suunnittelua, jossa Lähetysseura toimii hankeasiantuntijana ja suunnittelutyön toteuttajana.

Onandjokwen sairaala täyttää sata vuotta vuonna 2011. Sairaalan perusti 1908 - 1911 lähetyslääkäri Selma Rainio, jonka elämäntyölle nykyisen Namibian pohjoisosan terveydenhuolto pitkälti perustuu.

Sairaalan omistaa Namibian evankelis-luterilainen kirkko. Namibian valtio rahoittaa sairaalan vuotuiset toimintamenot ja valtion kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja sen osallistumisesta peruskorjaukseen. Sairaalassa on 450 vuodepaikkaa, 15 lääkäriä ja 250 sairaanhoitajaa. Sairaala palvelee kaikkiaan 240 000 ihmistä. Arkipäivisin siellä hoidetaan 600-800 potilasta.

Namibiassa paha HIV-tilanne

Namibian HIV-tilanne on yksi maailman pahimmista, sillä yli 20 prosenttia namibialaisista on HIV-positiivisia. Potilaiden heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi maassa on paljon tuberkuloositapauksia. Onandjokwen sairaalassa keskitytään parantamaan erityisesti raskaana olevien HIV-positiivisten naisten tilannetta. Viisi vuotta toiminnassa olleessa ohjelmassa on tarkoitus estää taudin tarttuminen syntyvään lapseen.

Martinus-säätiö on Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän vuonna 2004 perustama diakoniasäätiö. Sen toiminta-alue on Tampereen seutu sekä kansallinen ja kansainvälinen diakonia.